"Siitä tulee korkea, komea, kaunis ja jopa siro" — Sillanrakentaja on ylpeä Laitaatsalmen uudesta sillasta

Vaikka Laitaatsillan siltatyömaa on tähänastisista töistä teknisesti vaativin, se ei seuraa työmaapäällikkö Aki Loikkasen uniin. — Katso videoilta Aki Loikkasen haastatteluja ja muita dokumentteja Savonlinnan rinnakkaisväylän ja Laitaatsalmen sillan rakennusvaiheista.

Tuija Pauhu

Työmaapäällikkö Aki Loikkanen sanoo usein pohdiskelevansa, miten esi-isät pystyivät rakentamaan niin suuria siltoja kuin rakensivat.
Työmaapäällikkö Aki Loikkanen sanoo usein pohdiskelevansa, miten esi-isät pystyivät rakentamaan niin suuria siltoja kuin rakensivat.

Siitä tulee korkea, komea, kaunis ja jopa siro, jos niin voi betonirakenteisesta sillasta sanoa.

Laitaatsillan siltatyömaan päällikkö Aki Loikkanen vakuutti marraskuussa, että lopputulos on todellisuudessa upeampi kuin havainnekuvista on voinut etukäteen päätellä. Maisemavalaistuksesta tulee aikanaan sillan kruunu.

— Voin jo nyt sanoa olevani sillasta ylpeä.

Sillan muodot alkavat paljastua ohikulkijoille ja kaupunkilaisille vähitellen loppuvuodesta, kun massiivinen tukirakennelma purkautuu sillan ympäriltä.

— Se on kuin joulukalenteri, joka avataan näkyviin pala kerrallaan. Koko komeus ei tosin ehdi esille vielä jouluksi, vaan vasta ensi vuoden puolella.

Käsillä tekemisen taito kulkee suvussa

Aki Loikkanen on syntyisin Savonlinnan Sortteerinlahdesta, joten siltatyömaa lähes hipoo entisiä kotikontuja.

Hänestä ei tullut yhdyskuntatekniikan insinööriä sattumoisin. Suvun ammattiperintö on ollut vahva.

Oma isä oli ammatiltaan timpuri, samoin kumpikin isoisä. Isän mukana poika sai hyvän alkustartin rakentamiseen.

Laitaatsilta on työmaapäällikölle toistaiseksi kolmas suuri urakka. Sen arvo rahassa mitattuna on noin 30 miljoonaa euroa, keskikokoa.

Kaksi muuta suurta ovat olleet Savonlinnan rinnakkaisväylä ja viitostien korjaus Mikkelin kohdalla.

Laitaatsillan siltoja rakentaa kaikkiaan 70 miestä, kymmenen koneurakoitsijoiden työkonetta ja yhtä paljon kuljetuskalustoa.

Tie työmaapäällikön tehtävään on ollut pitkä. Osaaminen ja kokemus eivät kartu hetkessä, vaikka teorian hallitsisikin.

Loikkanen summaa, että oikeastaan koko tähänastinen 14-vuotinen ura Destian leivissä on työmaa työmaalta valmentanut nousujohteisesti saamaan enemmän vastuuta ja vastaamaan isompiin haasteisiin.

— Siinä ajassa on myös oppinut tuntemaan kavereita, jotka tietävät. Ei maailmassa sellaista gurua olekaan, joka yksin hallitsisi kaiken pienimpiä yksityiskohtia myöten. Ei edes voisi olla. Sen sijaan pitää olla nöyryyttä kysyä niiltä, joilla on parempaa tietoa, ja setviä esiin paras vaihtoehto.

Mies lisää, että voisi olla melko kurjaa, jos rinnalla ei olisi toisia asiantuntijoita.

Sillanrakennus on tiimityötä parhaimmillaan

Ehkä samoissa geeneissä kuin rakentajan verta Aki Loikkaseen on liimautunut lupsakkuutta, rentoutta ja optimismia. Joku toinen saattaisi naputella hermostuneesti työpöytäänsä, mikäli Laitaatsillan kaltainen ja kokoinen uudisrakennus kuhisisi vieressä.

Loikkanen tuumii rauhallisesti, että kohde on teknisesti vaativin aikaisempiin verrattuna. Silti rakennustyömaa on hänen mielestään nimenomaan yhteistyön paikka. Ajatus toisten käskemisestä ja komentamisesta on vieras.

— Uskon ja luotan siihen, että ihmisillä on pyrkimys tehdä parhaansa. Luontevinta on olla tiiminvetäjä.

Miehen suhde stressiin on mutkaton. Stressiä on toistaiseksi esiintynyt sopivina annoksina niin, että töihinsä tarttuu ja saa tulosta aikaiseksi. Sitä, että stressi ahdistaisi ja toisi siltatyömaan uniin, työmaapäällikkö ei ole huomannut.

Jos työmaan haluaa hetkeksi unohtaa, paras tapa on napata vasara käteensä ja rakentaa, tehdä työtä käsillään. Viime kesänä syntyi 50 neliön piharakennus ihan omatoimisesti.

— Minulle on tärkeää, että osaan myös itse rakentaa. Jos rakennan vapaapäivänä, saatan siinä lomassa vastata myös työpuheluihin.
Voimanosto palvelee yhtenä rentoutumiskeinona.

Menestyksekkäästä harrastuksesta on kuitenkin tullut pääosin matkatöiden ajankulu ja se on jäänyt taka-alalle silloin, kun työmaa sijaitsee lähellä piakkoin viisihenkiseksi kasvavan perheen kotia ja Kerimäkeä, niin kuin nyt.

"Helppoa työtä ei ole olemassa"

Ensimmäinen eteläinen silta ohitti kaikkein vaikeimman ja jännittävimmän vaiheensa — betonivalun — elo-syyskuun vaihteessa.

Kun sama tilanne on aikanaan edessä pohjoista siltaa rakentaessa, on Loikkasen mukaan hiukkasen helpompaa. Kertaalleen ratkotuista pulmista on opittu.

Hän pohdiskelee, että rutiinissa on sekä hyvää että pahaa.

— Rutiini on eduksi kokemuksena. Jos se taas pyrkii pintaan sellaisena ylimielisenä asenteena, että onhan näitä tehty, ollaan mielestäni heikoilla. Helppoa työtä ei ole olemassa, ja yksinkertaisesta asiasta voi tulla vaikea, jos sen tekee huonosti.

Uskon ja luotan siihen, että ihmisillä on pyrkimys tehdä parhaansa. - Aki Loikkanen

Vuodentakainen valtakunnankohu betonivalujen heikkouksista sai aikaan sen, että betonin valmistus myllystä kuljetusten kautta työmaille on Savonlinnassa ollut varsin tiukassa syynissä. Sen ansiosta Loikkanen sanoo olevansa turvallisin mielin.

Laitaatsillan uusi silta on vähintään yhtä luja kuin sen täytyy olla, jopa lujempikin. Sillan elinikä on sata vuotta, kun se saa asianmukaisen huollon.

Kansalaisilla riittää kysyttävää

Siltatyömaa lähellä ystäviä ja tuttavia on merkinnyt, että morjestettavia tupsahtaa lähes solkenaan eteen liikenteessä, huoltoasemilla ja kaupoissa. Aki Loikkanen naurahtaa, että arki Savonlinnassa on tosiaan erilaista kuin reissutöissä vierailla paikkakunnilla, joskaan ei häiritsevässä määrin.

Ihmisiä kiinnostavat esimerkiksi siltojen tekniset yksityiskohdat ja määrät, paljonko esimerkiksi tukirakennelmissa on puuta ja paljonko menee betonia tai terästä.

Ja kun ollaan kotimaisemissa, myös Loikkasen isä sekä isoisä on ollut vaivatonta kutsua vierailukäynnille katsomaan sillan rakentamista.

Sillantekijä pitää ehdottomasti vanhoista kivisistä holvisilloista, sillä holvin idea on ollut aikanaan nerokas. Häntä viehättää pohtia, miten esi-isät ovat kyenneet rakentamaan niin kuin ovat rakentaneet. Se on ollut toista kuin tämän päivän kapasiteetilla.

Matkoilla ollessa tulee jonkin verran tutkittua siltoja ja niiden rakennustekniikkaa. Intohimoa erityisen kauniiden tai erikoisten siltojen bongaamiseen ei ole syttynyt ja tuskin syttyykään.

— Sillan tekeminen on hyvin mielenkiintoista työtä. Siitä huolimatta työ on työtä ja tulee arvoasteikoillani vasta kolmantena perheen ja terveyden jälkeen.

"Suomen kaunein rinnakkaisväylä"

Savonlinnan rinnakkaisväylän työmaapäällikkönä Aki Loikkanen oli mukana muokkaamassa paitsi Savonlinnan keskeistä rantamaisemaa myös kaupunkilaisten asenteita.

Tiehankkeen vastustus vaimeni sitä mukaa kuin rinnakkaisväylän rakennustyöt etenivät. Valmista väylää kansalaiset kommentoivat muun muassa ilmauksella "Suomen kaunein rinnakkaisväylä".

Rinnakkaisväylä avattiin liikenteelle 1. marraskuuta 2012.

Itä-Savo kuvasi rinnakkaisväylätyömaan kakkosvaiheen etenemistä videoille. Työmaapäällikkö Aki Loikkanen on asiantuntijana mukana useimmissa videoissa.

Rinnakkaisväylähanke huipentui Itä-Savon ja kumppaneiden järjestämään kansanjuhlaan Kasinonsaarella 10. marraskuuta 2012. Tilaisuudessa Aki Loikkanen sai Itä-Savolta tunnustuspalkinnon esimerkillisestä yhteistyöstä.

Videot:

1. Rinnakkaisväylän kakkosvaihe etenee. Haastattelussa Aki Loikkanen. Kuvattu 13.4.2012.
2. Rinnakkaisväylän maisemointitöitä Kauppatorin ja Koululahden alueella. Haastattelussa Aki Loikkanen. Kuvattu 29.5.2012.
3. Suomen kaunein rinnakkaisväylä ilmasta ja tien päältä. Kuvattu 30.10.2012.
4. Kohta se aukeaa! Haastattelussa Aki Loikkanen. Kuvattu 1.11.2012.
5. Rinnakkaisväylä avattiin liikenteelle. Kuvattu 1.11.2012.
6. Itä-Savon kansalaisjuhla rinnakkaisväylän käyttöönoton kunniaksi. Kuvattu 10.11.2012.

Juttu julkaistu alunperin 4.11. Juttu on osa Itä-Savon 110-vuotisjuhlalehteä.

Kommentoidut