Ministeri Berner: – Etelä-Savosta ei ole tulossa budjettiriiheen isoja liikennehankkeita

Ministeriön vahvistama teiden korjausvelkaohjelma etenee kulkee sovitusti.

Antti Varonen

 Valtion lähestyvään budjettiriiheen ei liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta ole Anne Bernerin mukaan tulossa mitään merkittäviä kehityshankkeita Etelä-Savosta.
Valtion lähestyvään budjettiriiheen ei liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta ole Anne Bernerin mukaan tulossa mitään merkittäviä kehityshankkeita Etelä-Savosta.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan valtion lähestyvään budjettiriiheen ei liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalta ole tulossa mitään merkittäviä kehityshankkeita Etelä-Savosta.

Kun tarkastellaan maakunnan perustienpitoa, niin Berner muistuttaa, että ministeriön vahvistama korjausvelkaohjelma etenee kulkee sovitusti.

Korjausohjelma on laadittu vuosille 2018–2019. Se ja korjauskohteet on luettavissa esimerkiksi Liikenneviraston kotisivuilta.

— Uusia, varsinaisia kehittämishankkeita Etelä-Savosta ei lähestyvään budjettiriiheen ole meidän ministeriöstämme tulossa.

Ministeri Bernerin tavoitteena on, että perusväylien ylläpidossa jokaiset maakunnat ovat jatkossa hyvin pitkälti itse väylien ylläpidon rahoituksen toimeenpanijoita.

Tämä tarkoittaa, että teiden kunnostustarpeita pohditaan omilla alueilla.

— Mitään dramaattisia muutoksia ei ole vielä ensi vuodeksi tiedossa. Toivottavasti jo vuodeksi 2019 rahoitus saadaan pitkälti alueiden vastuulle.

Parikkalan Syväoron rajanylityspaikan aukaiseminen on sisä- että ulkoministeriön harkinnassa.

Bernerin käsitys tilanteesta on, etteivät hankkeen avainministeriöt pidä asian selvittämistä nyt kiireellisenä.

Rajanylityspaikan avaaminen vaatisi liikenneinvestointeja Suomessakin.

— Jos hanke etenee, niin meillä on ministeriössä valmiuksia kyllä edistää näitä liikenneratkaisuja, Berner sanoo.

Laitaatsillan ratasiltahankkeessa ei Bernerin mukaan ole uusia käänteitä. Hänen mukaansa Savonlinnan mahdollisen ratasillan rakentamisen suurimpana haasteena ovat radan liikennemäärät.

— Valtio ei edellytä elinkeinoelämän osallistuvan radan investointeihin, mutta kyse on siitä, sitoutuisivatko elinkeinoelämän toimijat radalla sellaisiin liikennemääriin, jotta siltahanke olisi kannattava.

— Sillasta ei ole tässä vaiheessa uutta kerrottavaa, vaan tätä voimme miettiä aikaisintaan vuonna 2018, jolloin puhumme vuoden 2019 liikennehankkeiden rahoituksista, Berner sanoi Itä-Savolle maanantaina Sulkavalla.

Osallistu keskusteluun

Itä-Savo