Metsän tarina -elokuvasta tuttu Haarikon metsä halutaan kansallispuistoksi — Ruokolahden ja Savonlinnan rajamailla kulkeva retkeilijä voi yhä tavata siellä kuukkelin

Haarikon metsä muuttuu vanhetessaan yhä kiehtovammaksi. Metsässä tallustaa suurpetoja ja tulevaisuudessa lohi ehkä nousee vielä kutemaan Raja-ojan rauhaan.

Marleena Liikkanen

Luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjalan metsäretkeläiset kävivät lauantaina tutustumassa Haarikon alueeseen Ruokolahden ja Savonlinnan rajamailla.

Eikö ole kansallispuiston arvoiset maisemat? — Hannu Siitonen

Sääliksi käy jäkäläkalliota. Murskaantuneet varret vain pölisevät, kun ihmisjoukko samoaa syvemmälle Haarikon metsään. Pitkä kuiva kausi näkyy ja tuntuu luonnossa.

Etelä-Karjalan luonnonsuojeluliiton vt. aluepäällikkö Anna Vuori rauhoittelee huolestunutta jäkälän ystävää. Vanha metsä kyllä kestää 50 jalkaparin satunnaisen tallustelun; metsäkoneet tekisivät paljon pahempaa jälkeä.

Tehometsätalous on pyrkinyt ulottamaan lonkeronsa myös Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon rajamailla sijaitseviin vanhoihin metsiin, mutta toistaiseksi pahimmat hakkuut on saatu torpattua. Rakovuorten jylhien kallioiden katveessa ymmärtää täysin, miksi Haarikon alueelle on esitetty kansallispuiston perustamista.

— Eikö ole kansallispuiston arvoiset maisemat, parikkalalainen luontokuvaaja Hannu Siitonen toteaa jääkauden hiomia muotoja katsellessaan.

Marleena Liikkanen

Jääkauden pirstomat kalliot muodostavat mainioita suojapaikkoja sekä eläimille että ihmisille.

Luontoharrastajan aarreaitta

Hannu Siitonen johtaa metsäretkeläisiä ohi ilveksen pesän ja käpytikan kolon. Tässä kuvattiin jääpuikkoja Metsän tarina -dokumenttiin, vastapäisellä kalliolla soidinmetsot ottivat verissä päin mittaa toisistaan.

Siitonen on kulkenut Haarikon alueella yli 20 vuotta. Ensin hän kuvasi kuukkelia, myöhemmin erämaajärvillä pesivää kaakkuria. UPM:n ja Tornatorin metsistä muodostunut kokonaisuus on oikea luontoharrastajan aarreaitta.

Keski-ikäiset muistavat Haarikon kaltaiset metsät lapsuudestaan, mutta nykynuorille elämys voi olla aivan uusi. Ehjässä sammalpatjassa ei näy traktorinjälkiä, jättimäinen haapa saa rapistua rauhassa lintujen kolopuuksi eikä jokaista kosteikkoa ole pyritty kesyttämään ojittamalla.

Mustikka ja metsätähti kukkivat, suopursun väkevä tuoksu sekoittuu hyttysmyrkyn lehahduksiin. Metsäviklo, mehiläishaukka, sirittäjä ja leppälintu protestoivat outoja kulkijoita.

Marleena Liikkanen

Rako-oja etsii väylänsä kallioiden lomasta.

Pohjalla virtaa puro

Kallioiden välissä kiemurtelee metrin levyinen Rako-oja. Pohja kuultaa ruskehtavan veden läpi. Valoisimpia paikkoja värittävät keltaiset rentukkatupsut.

— Ollaan Hiitolanjoen läntisillä latvavesillä. Kyseessä on potentiaalinen taimenjoki, Jari Kiljunen kertoo.

Lohikalojen pärske Rako-ojassa olisi monille toiveiden täyttymys. Kangaskosken voimalaitos estää kuitenkin toistaiseksi lohien nousun ylävesiin.

Eläinkunnan kuninkaallisia elää toki jo nyt Haarikon metsissä. Kunnioitettavan kokoinen karvainen kakkakasa antaa tilaa parillekin tulkinnalle.

— Olisiko se susi vai karhu? Karhun jätökseksi tämä on pienenpuoleinen, Siitonen arvioi.

Marleena Liikkanen

Kuukkeli kävi tervehtimässä metsäretkeläisiä.

Tapaaminen kuukkelin kanssa

Retkeläisten reidet huutavat jo hoosiannaa, kun laskeudutaan metsätielle. Ilmassa tuntuu vienoa savuntuoksua läheisen kulotuksen jäljiltä.

Yhtäkkiä joukko pysähtyy ja hiljenee. Mikä on tuo otus, joka hypähtelee levottomasti kuusen oksilla?

Kuukkeli, sielun lintu, ei ole hylännyt Haarikkoa eikä sen ystäviä. Parin minuutin mittaisella näyttäytymisellään se ennättää hankkia paljon lisää tukijoita kotimetsänsä kansallispuistohankkeelle.

Marleena Liikkanen

Luonnonkivisen hyllyn varjossa on hyvä levähtää.

Marleena Liikkanen

Luontokuvaaja Hannu Siitonen on samonnut Haarikon metsässä 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Marleena Liikkanen

Syvät kallionhalkeamat ovat tunnusomaisia Haarikon alueelle.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet