Savonlinna mukana kulttuuripääkaupunkihakemuksen valmistelussa — Hakemuksen valmisteluun halutaan mukaan myös kansalaiset ja tapahtumajärjestäjät

Hakemuksen valmisteluun on aikaa reilu vuosi. Sen aikana selviää kulttuuripääkaupunkivuoden budjetti. Hakemuksen tekeminen maksanee kaupungille 15 000 euroa.

Tuija Pauhu

Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine
Kaupunginjohtaja uskoo, että Euroopan kulttuuripääkaupungin status lisäisi Itä:Suomen kansainvälistä markkinointiyhteistyötä ja antaisi myös sille lisäpotkua.
Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine Kaupunginjohtaja uskoo, että Euroopan kulttuuripääkaupungin status lisäisi Itä:Suomen kansainvälistä markkinointiyhteistyötä ja antaisi myös sille lisäpotkua.

Savonlinnan kaupunki, neljä Itä-Suomen maakuntaa ja niiden keskuskaupungit ryhtyvät valmistelemaan hakemusta, jonka tavoitteena on saada Savonlinna Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumat ulottuisivat koko Itä-Suomen alueelle.

— Kulttuuripääkaupunkivuosi ohjaisi Saimaan ja muun järvi-Suomen yhteistyön ja kansainvälisen matkailumarkkinoinnin kehittämistä. Se myös toisi merkittävästi tunnettuutta ja mainosta alueelle, sanoo Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine.

Euroopan unioni nimeää kullekin vuodelle yhden tai useamman kulttuuripääkaupungin. Vuoden 2026 kulttuuripääkaupungeista toinen on Suomesta. Suomen ehdokkaan kulttuuripääkaupungiksi valitsee opetus- ja kulttuuriministeriö.

Ministeriö julkaisee kansallisen haun todennäköisesti huhtikuussa, ja hakuaikaa on noin vuosi. Kulttuuripääkaupungiksi pyrkivät Savonlinnan lisäksi ainakin Oulu ja Tampere, jonka kumppanina on Mänttä-Vilppula.

Idea Savonlinnasta Euroopan kulttuuripääkaupunkina esiteltiin lokakuussa Itä-Suomi Nousuun -seminaarissa.

Rahoitusta haetaan nyt vasta hakemuksen tekemiseen

Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntien sekä Savonlinnan, Mikkelin, Joensuun, Kuopion ja Lappeenrannan johtavat viranhaltijat sopivat keskiviikkona Savonlinnassa, että ne hakevat yhdessä EU-rahoitteista hanketta, jossa hakemus opetus- ja kulttuuriministeriölle valmisteltaisiin.

— Eilinen palaveri osoitti, että alueella on voimakas tahto viedä hakemusta eteenpäin, Laine sanoo.

— Olen tyytyväinen, että asiat menevät eteenpäin, mutta nyt työ vasta alkaa, sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

EU:lta haetaan rahoitusta 450 000 euron hakemushankkeeseen niin, että maakuntien ja kaupunkien maksettavaksi hakemuksen tekemisestä tulisi yhteensä 135 000 euroa. Kukin kaupunki ja kukin maakunta siis maksaisi hakemuksen tekemisestä 15 000 euroa.

Savonlinnan kaupungin osuus hakemuksen rahoituksesta otetaan Laineen mukaan elinkeinotoimen budjetista.

Kuvakaappaus

Saimaa-ilmiöksi on nimetty Itä-Suomen yhteinen ponnistus Euroopan kulttuuripääkaupunki-tittelin hakemiseksi Savonlinnalle. Idea esiteltiin lokakuussa Itä-Suomi Nousuun -seminaarissa Saimaa-ilmiö-esitteen avulla.
Saimaa-ilmiöksi on nimetty Itä-Suomen yhteinen ponnistus Euroopan kulttuuripääkaupunki-tittelin hakemiseksi Savonlinnalle. Idea esiteltiin lokakuussa Itä-Suomi Nousuun -seminaarissa Saimaa-ilmiö-esitteen avulla.

Etelä-Savon maakuntahallitus päättää hakemushankkeen hakemisesta 28. tammikuuta. Muut maakunnat käsittelevät asian tahoillaan.

Tapahtumat, kansalaiset ja kunnat halutaan mukaan hakemuksen valmisteluun

Ensimmäiseksi maakunnat hakevat siis rahoitusta hankkeeseen, jonka aikana tehdään varsinainen kulttuuripääkaupunkihakemus.

— Hakemuksessa sitten katsotaan, millaiset kriteerit EU on kulttuuripääkaupungille asettanut ja varmistetaan, että meidän hakemuksemme täyttää ne, Mäkinen sanoo.

Hakemuksen valmistelussa myös katsotaan, millaisia tapahtumia ja muita asioita kukin valmistelussa mukana oleva alue haluaa kulttuuripääkaupunkivuoteen sisällyttää ja miten kulttuuripääkaupunkivuosi muotoutuu osaksi Itä-Suomen kulttuurista strategiaa.

Mäkisen mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden aikana halutaan näkyvyyttä olemassa oleville tapahtumille, kuten Savonlinnan oopperajuhlille, Mikkelin musiikkijuhlille, Kuopio tanssii ja soi -tapahtumalle sekä lukuisille pienemmille tapahtumille. Tapahtumajärjestäjiin ollaan hakemuksen valmistelun aikana yhteydessä.

— Mutta totta kai kulttuuripääkaupunkivuoden pitää tuoda lisäarvoa siihen, mitä muutenkin tehtäisiin.

Kulttuuripääkaupunkihakemuksen valmisteluun otetaan Mäkisen mukaan myös yhdistykset ja kansalaiset. Vielä ei tiedetä, miten se tehdään.

Laineen mielestä hakemuksen tekemiseen voisi ottaa myös alueen kuntia.

— Esimerkiksi Rantasalmi kuuluisi mielestäni osaksi kulttuuripääkaupunkivuotta. Ja Sulkavan soudut ovat kulttuuria parhaimmillaan, Laine sanoo.

Kulttuuripääkaupunkivuoden budjetti selviää hakemusta tehtäessä — Savonlinna ei voi panostaa rahaa lisää, mutta painotuksia budjetin sisällä voi muuttaa

Iso kysymys hakemuksen valmistelussa on se, mitä itse kulttuuripääkaupunkivuosi maksaisi siinä mukana oleville. Hakemukseen liitetään kulttuuripääkaupunkivuoden budjetti.

— Pitää katsoa, mihin meidän rahkeet riittävät, Mäkinen sanoo.

Laine muistuttaa, että kaupunki ei ole vielä sitoutunut muuhun rahoitukseen kuin hakemuksen tekemiseen.

— Kulttuuripääkaupunkivuoden budjettiin tarvitaan tietenkin rahaa. Savonlinna ei juuri voi lisätä menojaan. Kulttuuripääkaupunkivuoden budjetti Savonlinnassa tarkoittaisi, että jo olemassa olevia toimintoja profiloidaan kulttuuripääkaupunkivuoden sisällöksi ja että budjettikehyksen sisällä painotuksia muutetaan, Laine sanoo.

Yksi hakemuksen tekijöistä todennäköisesti Savonlinnaan

Laineen mukaan hakemuksen valmisteluun on tarkoitus palkata koko Itä-Suomessa yhteensä kolme puolipäivätoimista ja yksi kokopäivätoiminen valmistelija. Heidän palkkansa tulevat hankerahoituksesta.

— Kokopäivätoiminen valmistelija sijoittuisi Savonlinnaan. Tarkoitus on katsoa, jos kaupungin organisaatiosta löytyisi henkilö, joka valmiiksi tuntisi Savonlinnan ja koko Etelä-Savon edellytykset, Laine sanoo.