Vuoden turhake vai maailman mullistaja — Savonlinnan Nordic Business Forumissa kuultiin mielenkiintoisia faktoja 3D-tulostuksesta

3D-tulostus mullistaa tavarantuotannon, ja materiaalina on yhä useammin biohajoava muovi.

Kari Kärkkäinen, Arttu Lehtinen, Ilkka Vanttaja, Tatu Kauppi, Maija Massinen ja Rauli Haataja kehittävät muoville korvaajia Xamkin ja Savonlinnan Kuitulaboratorion Biokasvu-hankkeessa. Esiteltävänä 3D-tulostettu tuoli.
Kari Kärkkäinen, Arttu Lehtinen, Ilkka Vanttaja, Tatu Kauppi, Maija Massinen ja Rauli Haataja kehittävät muoville korvaajia Xamkin ja Savonlinnan Kuitulaboratorion Biokasvu-hankkeessa. Esiteltävänä 3D-tulostettu tuoli.

Tavallisten käyttöesineiden valmistus 3D-tulostuksella mullistaa monilla aloilla perinteiset tekemisen tavat. Siinä, missä työmiehet kyhäävät muovin valussa tarvittavia muotteja nyt Kiinassa viikkokausia, tekaisee 3D-tulostuksen robotti valmiin tuotteen muutamassa tunnissa ilman muottia.

Yksi esimerkki siitä mitä tuleman pitää, seisoi keskiviikkona ja perjantaina kaiken kansan ihmeteltävänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Savonniemen kampuksella.

Savonlinnan Kuitulaboratorion Biokasvu-hankkeen paikalle tuoma lastumaisen kevyt designtuoli näytti perinteiseen tapaan vanerista taivutetulta.

Taivutettu tuoli 2,5 tunnissa

Kampuksella torstaina luennoinut UPM:n 3D-tulostamisen sovelluspäällikkö Eve Saarikoski kuitenkin paljasti, että kyse oli kiinalaistehtaassa tehdystä luomuksesta, jonka 3D-printteri on sylkäissyt maailmaan 15 tunnissa. 3D-robotilta valmistamiseen menisi vain 2,5 tuntia.

— Jos 3D-tulostamisen automatisointi onnistuu, valmistusta ja työpaikkoja ei tarvitse ulkoistaa Kiinaan. Teknologia voisi yhtä hyvin pysyä Suomessa, Saarikoski visioi.

Tuolin valmistusmateriaali ei ole koivuvaneria nähnytkään. Se on UPM:n Formi 3D -muovinkorviketta, joka on selluloosapohjaista ja biohajoavaa. Kuitulaboratorio on ollut mukana kehitystyössä.

Luennot kiinnostivat

Kuitulaboratorion Biokasvu-hankkeen näyttely sekä luennot toivat hyvän lisän Nordic Business Forumin Helsingin-tapahtumasta livestriimattujen luentojen oheen.

Biokasvu-hankkeen projektipäällikkö Kari Kärkkäinen oli innoissaan mahdollisuudesta esitellä Kuitulaboratorion työtä savonlinnalaisille.

— Sattui hyvin, että saimme oman tapahtumamme paljon huomiota saaneen Nordic Business Forumin yhteyteen. Meidän toimintamme luo puitteita uudenlaiselle liiketoiminnalle, olemme eräänlaisia katalysaattoreita, totesi Kärkkäinen.

Strix Marketingin digimarkkinoinnin osaaja Antti Tolvanen houkuttelee yrittäjiä verkkokaupankäyntiin.
Strix Marketingin digimarkkinoinnin osaaja Antti Tolvanen houkuttelee yrittäjiä verkkokaupankäyntiin.

Markkinointi ei ole yksinkertaista

Savonlinnassa, Kouvolassa ja Joensuussa toimivalle Strix Marketing Oy:lle tapahtuma oli oiva keino tehdä itseään tunnetuksi. Digimarkkinoinnin spesialisti Antti Tolvanen vietti kampuksella kaksi päivää tutustuen paikallisiin yrittäjiin.

— Markkinointi ei ole enää niin helppoa kuin se oli vielä joitain vuosia sitten. Ennen laitettiin ilmoitus lehteen, nyt pitää osata valita oikea väline ja luoda puhuttelevaa sisältöä, että asiakas kiinnostuu, Tolvanen kertoo.

Vuodenvaihteessa perustetulla yrityksellä on Savonlinnassa monenlaisia asiakkaita yhden miehen firmasta 100 henkilöä työllistävään yritykseen. Jokunen menestystarinakin on jo ehditty luoda.

— Olemme älyttömän ylpeitä esimerkiksi tietokoneita myyvästä yrityksestä, jolle teimme verkkokaupan. Sen myötä kivijalkaliikkeenkin myynti on yli kaksinkertaistunut.

Tolvanen uskoo, että muutkin kivijalkaliikkeet huomaavat vielä verkkokaupan tuomat mahdollisuudet.

Tolvasta viehätti Nordic Business Forumissa ennen muuta se, että koolla on yhtä aikaa yrittäjiä monilta eri toimialoilta.

Ensi vuonna uudelleen

Järjestäjät, Xamkin Roihu-hanke, Digiportaat-hanke sekä Savonlinnan uusyrityskeskus olisivat odottaneet kaksipäiväiseen tapahtumaan enemmänkin väkeä.

— Ensi vuonna on tarkoitus tehdä tämä uudelleen. Tällaiset tapahtumat ovat alustoja, jonne voi tulla tuulettamaan omia ajatuksia, etsimään ideoita ja virittelemään yhteistyötä, kertoo Roihu-hankkeen koordinaattori Elina Pöllänen.

Savonlinnan uusyrityskeskuksen yritysneuvoja Katja Remes puolestaan hehkutti huippuluennoitsijoiden luentoja.

— Esimerkiksi johtamisesta oli tarjolla sellaista tietoa, joka sopii jokaiselle toimialasta ja tehtävästä riippumatta, Remes totesi.