Asiakas voi kokea sairaalan radiologiset tutkimukset joskus ahdistaviksi — Savonlinnan keskussairaalassa pelkoja loivennettiin esittelemällä radiologian yksikön laitteita kansalaisille

Sosterissa tehtiin viime vuonna noin 37 000 radiologista tutkimusta ja toimenpidettä. Pelkoja laitteita ja tutkimuksia kohtaan toki koetaan, mutta melko harvinaista se kuitenkin on suuriin tutkimusmääriin nähden.

Tuija Pauhu

Sosterin viestintäpäällikkö Suvi Sikstus kokeili oloaan 
gammakuvauslaitteessa. Röntgenhoitaja Elina Hynynen kertoo, että kuvaus 
tapahtuu tavallisesti kahdessa osassa. Sen lisäksi erikseen kuvataan 
vielä jalat.
Sosterin viestintäpäällikkö Suvi Sikstus kokeili oloaan gammakuvauslaitteessa. Röntgenhoitaja Elina Hynynen kertoo, että kuvaus tapahtuu tavallisesti kahdessa osassa. Sen lisäksi erikseen kuvataan vielä jalat.

Kuvantaviin radiologiatutkimuksiin saapuvilla potilailla voi olla pelkoja, joihin sairaalan henkilökunnan on osattava valmistautua.

Torstaina vietettiin Kansainvälistä röntgenpäivää, jonka innoittamana Savonlinnan keskussairaalan radiologian yksikössä kansalaisille esiteltiin yksikön laitteistoja ja niiden käyttöä.

Sosterin radiologian ylilääkäri Ilpo Hovi kertoo, että kuvantaviin radiologiatutkimuksiin tulevilla potilailla esiintyy joskus pelkoa riippuen siitä, mistä radiologisesta tutkimuksesta on kyse.

— Magneettikuvaus näyttäisi olevan toimenpide, josta potilaalle voi ennen kaikkea tulla pelkoja. Niitä voi tulla tutkimukseen valmistautumisen yhteydessä tai kuvauksen aikanakin. Pelkotilaan voi vaikuttaa esimerkiksi henkilön kammo ahtaita paikkoja kohtaan. Joskus voi käydä niin, ettei tutkimusta voi sen vuoksi tehdä muuten kuin nukutuksessa, Hovi kertoo.

Toinen vaihtoehto on tehdä sedaatio eli tutkittavalle annetaan rauhoittava lääkitys. Sitä käytetäänkin useammin kuin nukutusta. Nukutusta potilas ei voi automaattisesti saada.

— Jos ahtaan paikan kammo on todella voimakas, ja magneettikuvausta pidetään hoidon kannalta välttämättömänä, niin silloin nukutus voi tulla harkittavaksi.

Ilpo Hovin mukaan magneettikuvaus on oikeastaan ainoa kuvantava laite, jota potilas saattaa jopa kammoksua. Muihin kuvantaviin laitteisiin potilaat eivät oikeastaan koe erityisiä vaikeuksia mennä.

Laitteiden nykyaikaisuus yllätti

Kierrokselle tullut Ari Kaartinen oli näkemästään ja kuulemastaan hyvin myönteisesti yllättynyt.

— Suurin yllätys on ollut se, että Savonlinnan keskussairaalan radiologisen yksikön laitteisto on näin monipuolinen ja ennen kaikkea näin uutta. Viimeisen päälle kunnollista ja ajanmukaista tutkimusvälineistöä, Kaartinen sanoi.

Tuija Pauhu

Sosterin radiologian ylilääkäri Ilpo Hovi ja magneettikuvauslaite taustalla. – Asiakkailla voi joskus olla pelkoja eri tutkimuslaitteita kohtaan, mutta varsin harvinaista se kuitenkin on, Hovi sanoo.

Tuija Pauhu

Ari Kaartinen keskustelemassa röntgenhoitaja Päivi Nousiaisen ja erikoistuvan lääkärin Noora Nuutisen kanssa magneettikuvauslaitteesta.

Eniten hän kertoo yleisesti pohtivansa kuvantavien tutkimusten ja toimenpiteiden säteilyvaikutuksia.

— Ne tietysti askarruttavat. Voisin kuvitella, että näin nykyaikaisilla laitteilla säteilyarvotkin voidaan pitää kurissa, Kaartinen pohdiskeli.

Sosterissa tehtiin vuonna 2017 noin 37 000 radiologista tutkimusta ja toimenpidettä. Näistä noin 8700 tutkimusta ja toimenpidettä tapahtui päivystystutkimuksina.

Torstaisella tapahtumalla haluttiin loiventaa potilaiden pelkoja tai arveluttavia asenteita radiologiaa kohtaan.

Ylilääkäri Ilpo Hovin mukaan invasiivisiin eli kajoaviin tutkimuksiin kuten erityisesti verisuonitutkimuksiin tai -toimenpiteisiin tulleet potilaat saattavat silloin tällöin kertoa, että he ovat nukkuneet yönsä huonosti, koska ovat jännittäneet sairaalaan tuloa.

— Sitten toimenpiteen jälkeen he ovat monesti todenneet, että jännittäminen oli ollutkin täysin turhaa.

Myös neulanäytteenotot saattavat suorastaan pelottaa joitakin potilaita. Pelkoa voidaan tarvittaessa lievittää lääkkeillä tai paikallispuudutuksella.

— Tämmöisiä pelkoja kyllä esiintyy. Pitää kuitenkin sanoa, että suomalaiset ovat yleensä radiologisessa yksikössä suhteellisen rohkeita. Kyllä näissä peloissa laajemmin ottaen on harvinaisesta ilmiöstä kysymys, Hovi toteaa.

Tutkimusmenetelmiin kannattaa tutustua etukäteen

Magneettikuvausta esitellyt röntgenhoitaja Päivi Nousiainen sanoo, että noin kaksimetrinen magneettikuvauslaite pitää varsin kovaa ääntä, mikä saattaa aiheuttaa epämiellyttävän tunteen. Magneettikuvauksen yleisin kesto on puolisen tuntia.

— Koska potilas on laitteessa suhteellisen pitkän ajan, niin hänellä on käytössään myös hätäkatkaisija ongelmien varalta. Jos sitä käytetään, voidaan kuvantaminen keskeyttää, ja keskustella asiakkaan kanssa hänen voinnistaan.

Nousiaisen mielestä kuvantaviin tutkimuksiin tulevien asiakkaiden kannattaa ehdottomasti tutustua etukäteen tutkimuksen kestoon, sen kulkuun ja miksei myös tutkimuslaitteeseen, jonne tutkimus- tai toimenpideaika on varattu.

Tuija Pauhu

Röntgenhoitaja Asta Kohvakka natiiviröntgenlaitteen äärellä. Taustalla vasemmalla olevalla pienemmällä laitteella tehdään erilaisia hammaskuvauksia.

Tuija Pauhu

Viipalekuvauslaitetta esittelee Anu Smedberg ja kuvattavana mallina on Asta Dimitrov. 

Joissakin tutkimuksissa on esimerkiksi ehdottoman tärkeää se, että kuvattavan on pysyttävä liikkumatta koko tutkimuksen ajan. Kun sen tietää etukäteen, voi tilanteeseen mielessään jo valmentautua.

Koska esimerkiksi magneettikuvauslaite on suhteellisen äänekäs laite, niin tilanteesta riippuen asiakas voi saada korvilleen kuulosuojaimetkin. Kuvantamisen aikana voi kuunnella myös radiota halutessaan.

Savonlinnan keskussairaalassa tehdään röntgentutkimuksia, magneetti-, tietokonetomografia-, mammografia-, verisuoni ja ultraäänitutkimuksia sekä isotooppitutkimuksia ja -hoitoja.

Henkilökunta korosti torstain tilaisuudessa, että kaikki kuvantaminen eli kuvien ottaminen tapahtuu digitaalisesti. Radiologian yksikössä ei käsitellä enää minkään tutkimuksen yhteydessä niin sanotusti filmejä käsipelissä.

Verisuoniongelmien kanssa ei pitäisi aikailla

Sosterin angiografiassa eli verisuonten varjoainekuvausten kanssa työskentelevä röntgenhoitaja Timo Salminen korosti, että verisuoniongelmissaan potilaan pitäisi olla ajoissa liikkeellä. Jos verisuonten tukkeutumiseen liittyviä tuntemuksia on, niin tutkimuksiin pitää hakeutua välittömästi.

— Aina mieluiten liian aikaisin kuin liian myöhään. Esimerkiksi katkokävelyyn liittyviä oireita ei pidä jäädä kuuntelemaan, vaan ottaa sairaalaan yhteyttä heti, Salminen neuvoi.

Tuija Pauhu

Verisuonitutkimuksiin ja pallolaajennuksiin pitäisi potilaan lähteä riittävän hyvissä ajoin. Yksikössä esiteltiin näihin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin liittyviä laitteita.

Tuija Pauhu

Röntgenhoitaja Tarja Varanka ja apulaisosastonhoitaja Liisa Ollikainen pitävät erinomaisena suomalaisena ilmiönä sitä, että mammografiatutkimuksia naisille tehdään Suomessa myös säännöllisesti. Tässä huoneessa tehdään myös luuntiheysmittauksia.

Mammografia-huoneessa röntgenhoitaja Tarja Varanka ja apulaisosastonhoitaja Liisa Ollikainen totesivat, että asiakkaat ovat hyvinkin yhteistyökykyisiä. Onhan kysymys sentään heidän terveydestään.

— Hoitajalla pitää olla aina myös rauhallinen ja rauhoittava asenne. Sillä asenteella erityisesti luodaan sitä molemmin puolista luottamusta, Varanka sanoi.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Kommentoidut