Iso tuulenpesä pienen kuusen latvassa Sulkavalla Partalansaaressa — Puussa on tapahtunut vuosikymmeniä sitten geneettinen mutaatio

Latvapalloja syntyy kuusiin ja mäntyihin — Niistä voisi saada siemeniä koristepuutuotantoon.

Mikko Nykänen

Kuusen latvasilmussa useita vuosikymmeniä sitten tapahtunut geneettinen mutaatio on saanut aikaan näyttävän kasvuston.

Metsässä kulkija havaitsi Sulkavan Partalansaaressa oudon kasvutihentymän pienen kuusen latvassa.

Erikoistutkija Teijo Nikkanen Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun yksiköstä kertoo kuvan perusteella, että läpipääsemättömän tuuhea latva on ns. tuulenpesä.

— Tavallista näyttävämpi sellainen. Latvasilmussa on tapahtunut geneettinen mutaatio ja kasvutapa on muuttunut tuollaiseksi hyvin tiheäksi, voimakkaasti haaroittuvaksi ja kääpiökasvuiseksi.

Alempaakin oksat ovat jatkaneet kasvuaan, mutta runko on jäänyt pieneksi.

Nikkasen arvion mukaan mutaatiosta on kulunut ainakin 20 vuotta.

— Siitä voi olla myös 30 tai 40 vuotta. Puu on ollut noin 3-metrinen ja pituuskasvu on pysähtynyt siihen.

Nikkasen mukaan latvapalloja näkee kuusissa ja männyissä siellä täällä, voi se kasvaa oksaankin.

— Aika isohan tuo on ja tapahtunut nuoressa puussa. Yleensä näitä tapahtuu isommassa puussa ja ne ovat silloin korkeammalla.

Kasvullisesti lisäämällä puun oksa kasvaisi samalla tavalla. Ominaisuutta on käytetty koristemuotojen tekemisessä.

— Tällainen latva tekee harvoin käpyjä, mutta jos tekisi, siitä saisi siemeniä, joista osasta kasvaisi samalla tavalla tiheään haaroittuvia taimia. Tosin siemenissä vaihtelu on suurta, koska siitepölyä on tullut tavallisista puista.

Punkaharjun tutkimusmetsissä on tämänkaltaisista lähtökohdista lisättyjä puita.

— Näitä on haettu solukkolisäysmenetelmää kehitettäessä. Vähän epäkypsästä siemenestä voisi saada solukkoviljelylinjan, ja tuollainen puu voisi koristepuutuotannossa olla hyvinkin arvokas.

Punkaharjulle oksia on saatu esimerkiksi viitisen vuotta sitten Lahden moottoritien varresta kaadetusta puusta.

— Joku oli käynyt katkaisemassa isosta ja tunnetusta pallolatvakuusesta sen latvan ja jättänyt sinne. Vähän sitä ihmeteltiin. Useampisatakiloinen latvamötikkä oli kuitenkin ollut monenkymmenen metrin korkeudessa.