Nuoret vetosivat Kerimäen lukion puolesta - kuntalaisia kuultiin lukion mahdollisesta lakkauttamisesta

Lukion lakkauttamisesta koituvia säästöjä perättiin, koulumatkoja pohdittiin ja Lyseon opiskelumahdollisuuksista kuultiin Kerimäellä eilen.

Savonlinnan kaupunki valmistautuu lopettamaan Lyseon lukion Kerimäen toimipisteen 1.8.2018 alkaen. Asiaa koskeva kuntalaiskuuleminen pidettiin tiistaina. Paikalla oli muun muassa tulevien lukiolaisten vanhempia, yhdeksäsluokkalaisia, opettajia ja luottamushenkilöitä,.

Perusteena lopettamiselle on oppilasmäärän väheneminen ja korkeat yksikkökustannukset. Toisella vuosikurssilla on nyt 11 ja ensimmäisellä seitsemän opiskelijaa. Kolmas vuosikurssi on viime syksystä lähtien siirtynyt Savonlinnaan. Heitä on nyt 18.

Kerimäen lukion oppilaskohtaiset nettomenot viime vuonna olivat 9 190 euroa, kun ne keskustassa olivat 6 880 ja Taidelukiossa 8 032 euroa.

Kerimäkeläiset opiskelijat sijoittuisivat ensi syksynä Lyseon lukion olemassa oleviin ryhmiin. Vakinaisille opettajille Kerimäellä ei tulisi irtisanomisia, vaan tietyissä aineissa tunteja yhdisteltäisiin Kerimäen ja Punkaharjun yläkoulujen ja mahdollisesti keskustan kanssa.

Opetuksen tuntikehyksestä säästöjä kertyisi ensi vuonna noin sata tuntia. Opettajien määrässä se merkitsisi viiden opettajan työpanosta.

Vs. sivistystoimenjohtaja Tuija Kauppinen sanoi, että varhaiskasvatuksen siirtämistä yhtenäiskoulun ja lukion tiloihin kiinteistökustannusten jakajiksi selvitellään. Opettajat tiesivät kertoa, että tällä hetkellä alakoulu on täynnä ja lukiosta lakkauttamisen yhteydessä vapautuisi vain kaksi luokkatilaa, mihin ei päiväkotitoimintoja paljon siirrellä. Ruokalassa on ahtautta jo nyt ilman uusia varhaiskasvatusryhmiäkin.

Savonlinnan Lyseon lukion rehtori Ismo Falck kertoi opiskelusta 386 opiskelijan keskustan toimipisteessä. Iso määrä opiskelijoita mahdollistaa vuosiluokkiin sitoutumattoman opiskelun, monipuolisen valinnaistarjonnan ja omatahtisen opiskelun. Ryhmäkoot vaihtelevat 4:stä 40:een, mutta keskimäärin ryhmäkoko on 22 – 23 oppilasta. Yhteistyötä tehdään niin Xamkin kuin Lappeenrannan teknillisen yliopistonkin kanssa.

9.-luokkalaisia Kerimäellä on 48. Emmi Kosonen ja Siiri Kirmanen lukivat kuulemistilaisuudessa oppilaiden kannanoton oman lukion puolesta. Yhdeksän nykyistä 9.-luokkalaista on sitoutunut hakemaan Kerimäelle, jos lukio säilyy. Lisää on luvassa, jos varmuus jatkosta tulee.

- Tutut hyvät opet, yksilöllinen opetus pienissä ryhmissä, lyhyt koulumatka. Koulupäivä pitenee, jos lähdettäisiin keskustaan. Helpompi opiskella tutussa ympäristössä kuin sopeutua uuteen paikkaan, perustelivat Siiri Kirmanen, Emmi Kosonen, Lassi Hirvonen ja Miro Partanen vielä tilaisuuden jälkeen lähilukiota.

Kerimäen lukion lakkautussuunnitelmista voi jättää kirjallisia kannanottoja sivistyslautakunnalle 26.9. saakka. Sivistyslautakunta on 5.10., kaupunginhallitus 30.10. ja valtuusto 13.11.

Kuulemistilaisuudessa kyseenalaistettiin abien siirto kolmannen vuosikurssin alussa keskustan toimipisteeseen ja kyseltiin, miksi Kerimäellä ei voida toteuttaa sähköisiä kirjoituksia. Rehtorin mielestä keskustassa tarjotaan kaikille tasapuoliset mahdollisuudet pärjätä digitaalisessa ylioppilastutkinnossa.

Pitkät matkat puhuttivat myös. Julkisilla kyllä pääsee Kerimäen keskustasta, mutta entä Kerimäen pohjoisista kylistä. Kerimäen lukion ja yläkoulun entinen rehtori Jaakko Hassinen puhui kimppakyytein mahdollisuudesta ja Ismo Falck kertoi, että abien kyydeissä kulkee myös muita Kerimäeltä tälläkin hetkellä.

Julkisessa joukkoliikenteessä tehtyihin yli kymmenen kilometrin koulukyyteihin voi hakea koulumatkatukea. Omavastuu on 43 euroa kuukaudessa.

Myös sitä, mikä saisi oppilaat valitsemaan Kerimäen toimipisteen, mietittiin.

- Viime aikoina on itketty Savonlinnan seudulla yliopiston filiaalin lakkauttamista. Tässä on sama menossa, kuihdutetaan syrjäalueita, sanoi vanhaisäntä Erkki Pennanen.

Vieressä Kari Mielonen muistutti, että syrjäytyminen vasta maksaakin, mikä pitäisi hänen mielestään ottaa vakavasti. Hyvät kirjastopalvelut ja hyvä koulutus ehkäisevät syrjäytymistä.

- Kaikkia puheita Kerimäen toimipisteen lakkauttamisesta on pyritty välttämään. Eikä keskustasta ole tultu esittelemään Lyseon lukiota tänne ihan herkkyyssyistä, sanoi Falck.

Hassinen esitti vielä hypoteesin, että jos Kerimäelle sitten muuttaisi yhtäkkiä paljon lapsiperheitä ja lestadiolaisia, onko mahdollista aloittaa lukiotoiminta uudelleen.

Sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Merja Mustonen muistutti, että sivistyslautakunta ei ole helpon asian edessä ja sen tulisi käyttää kokonaisvaltaista harkintaa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.