Sairaalat kilpailevat jo asiakkaista lehti-ilmoituksin

Itä-Savon ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspiirit markkinoivat yhteistä kirurgiaansa koko sivun mainoksilla. Mainos oli vastaisku Etelä-Karjan sosiaali- ja terveyspiirille, joka suuntaa markkinointiaan naapurialueilleen.

Soila Puurtinen

Sosterin ja Essoten johtajat ovat huolissaan, mitä valinnanvapaus aiheuttaa alueen sairaaloille.

Julkisten sairaaloiden koko sivun mainokset ovat herättäneet lehtien lukijoissa kummastusta. Miksi mainostusta tarvitaan?

— Uudesta yhteisestä Etelä-Savon maakunnan leikkaustoiminnasta oli kyllä tarkoitus kertoa väestölle, mutta Eksoten mainos alueen lehdissä aikaisti informoinnin ulostuloa, kertovat Itä-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Panu Peitsaro ja Etelä-Savon sosiaali ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Essoten terveyspalvelujen johtaja Jarmo J. Koski.

Sosteri ja Essote ovat kiristyvässä kilpailutilanteessa ja ennakoivat tulevaa maakunnallista soteratkaisua lisäämällä yhteistyötä. Ne palkkaavat yhdessä vastaavan kirurgian ylilääkärin, jonka johdolla kahden sairaalan voimavaroja on tarkoitus yhdistää kirurgian erikoisalalla ja leikkaustoiminnassa.

Perussyynä yhteistyön tehostumiseen ja aktiiviseen markkinointiin ovat kansallinen sairaaloiden päivystysrakenteiden muutos sekä palveluiden keskittäminen keskittäminen yhä harvempiin sairaaloihin.

— Tiettyjen toimenpiteiden määristä on säädetty keskittämisasetuksella. Useiden maakuntien väestöpohjat ovat niin pieniä, että toimenpidemäärät täyttyvät vain juuri ja juuri tai jäävät alle minimimääristä. Valinnanvapauden lisääntymisen myötä kilpailu tulee kiristymään myös julkisten toimijoiden välillä, Peitsaro ja Koski arvioivat tulevaisuutta. 

Jos leikkausmäärissä tapahtuisi selvää laskua, päiväaikainen toiminta sairaalassa saattaisi supistua ja  lääkärityövoimatarve vähenisi. Silloin ympärivuorokautisen päivystyksen edellyttämän lääkäriresurssin ylläpitäminen tulisi vaikeaksi.

Valinnanvapauslaki on arvoitus

Asiakkaat voivat jo nyt valita palveluntuottajan mistä tahansa julkisesta sairaalasta. Sairaalat haluavatkin pitää kiinni oman lähialueensa asiakkaista ja muualta tulevat asiakkaat varmistaisivat palveluiden säilymisen. 

Valtaosa asiakkaista valitsee nykyisin lähimmän vaihtoehdon, mutta tämä voi muuttua. Lausuntokierroksella oleva valinnanvapauslaki saattaa muuttaa tilannetta.

— Esitetyssä muodossaan se toisi asiakassetelin laajasti myös erikoissairaanhoidon palveluihin, mukaan lukien kiireettömään leikkaustoimintaan. Silloin syntyisi ehkä merkittävääkin lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan liikehdintää julkisen ja yksityisen palveluntuottajan välillä, Peitsaro ja Koski muotoilevat huolensa.

Uhkana on erityisesti julkisen puolen henkilökunnan hakeutuminen yksityiselle puolelle, jossa työvoimatarve lisääntyy. Siellä houkuttavat paremmat etuisuudet ja joustavuus.

— Mikäli tämä toteutuisi, se toisi kyllä merkittävän lisähaasteen ympärivuorokautisen päivystyksen ylläpitoon.

Peitsaron ja Kosken mielestä on turha ennakoida sitä, joutuvatko tulevaisuudessa maakuntien omat liikelaitokset työvoimakilpailussa korottamaan palkkojaan ja työsuhde-etujaan.

Muuallakin markkinoidaan

Myös julkiset sairaalat mainostavat ja markkinoivat palveluitaan myös muualla Suomessa. Jo muutaman vuoden ajan, esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja erityisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiirit ovat markkinoineet omia toimintojaan alueidensa ulkopuolelle.

— Päivystysrakenteiden muutos ja palvelutuotannon keskittäminen yhä harvempiin tuotantoyksiköihin johtaa väistämättä markkinoinnin lisääntymiseen, Koski ja Peitsaro arvioivat.

Kommentoidut