Mustikkasadosta tuli tavallista heikompi

Etsivä löytää, jos tuuri käy. Alavat ja kosteat rantametsät saattavat antaa satoa.

Ilkka Solanterä

Savonlinnalaisia mustikanpoimijoita on harmittanut lähinnä kaksi asiaa: mustikat ovat pieniä ja lisäksi niitä on hyvin harvassa. Kuvan poikkeuksellisen hyvä apaja löytyi pienen lammen rannalta pari päivää sitten.
Savonlinnalaisia mustikanpoimijoita on harmittanut lähinnä kaksi asiaa: mustikat ovat pieniä ja lisäksi niitä on hyvin harvassa. Kuvan poikkeuksellisen hyvä apaja löytyi pienen lammen rannalta pari päivää sitten.

Mustikkasato on tänä kesänä keskimääräistä huonompi niin Etelä-Savossa kuin muuallakin Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Outi Manninen kertoo, että syitä mustikoiden vähyydelle voi etsiä sekä tämän että viime kesän sääolosuhteista. Kesä 2018 oli tavallista huomattavasti kuivempi.

— Mustikka tuottaa kukka-aihionsa jo edellisen vuoden syksyllä, ja viime vuonna kukkia oli normaalia vähemmän. Jos kukkia on rajallinen määrä, ei marjojakaan voi tulla enempää, Manninen kertoo.

Tämän vuoden alkukesästä Etelä- ja Keski-Suomessa kärsittiin Mannisen mukaan hallasta, ja rankkasateet ja jopa raekuurot kurittivat mustikoita pölyttäviä hyönteisiä.

— Lisäksi kukka voi olla herkkä sateen aiheuttamalle fyysiselle rummutukselle, Manninen sanoo.

Pohjois-Suomi vielä odottaa

Manninen muistuttaa, että lopullista tietoa kesän marjasadosta ei vielä ole. Pohjois-Suomessa mustikkasato vielä odottaa täyttä kypsymistään.

— Toistaiseksi tämä ei ole mikään kaikista katastrofaalisin vuosi. Tilanne on vain hieman huonompi kuin keskimäärin.

Vaan kuinkahan on tulevien kesien laita? Kannattaako niiltäkään odottaa suuria?

Manninen ei lähde arvuuttelemaan asiaa. Hän muistuttaa, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutusten arviointi on monimutkaista.

— Jos ilmasto muuttuu ja jos se vaikuttaa esimerkiksi talven lumipeitteeseen, sillä voi ilman muuta olla vaikutuksia, Manninen sanoo.

Pakkaselta suojaava lumipeite on mustikalle tärkeä. Lumien sulamisajankohta on niin ikään kriittinen hetki. Jos lumet sulavat aikaisin, mustikka ehtii pahimmillaan kukkia ennen kuin sitä pölyttävät kimalaiset heräävät.

Mannisen mukaan sää ei ole kuitenkaan ollut historian saatossa merkittävin mustikan satoihin vaikuttava tekijä. Suurempi vaikutus on ollut maankäytön muutoksilla.

Fakta: Halla ja tuulet uhkaavat mustikkaa

Mustikkasato alkaa muodostua jo edeltävän vuoden syksyllä, kun kukka-aihiot erilaistuvat.

Mustikan kukat ja lehdet puhkeavat toukokuussa. Aikaisen kukinnan takia kukat vaurioituvat usein kevään hallasta.

Mustikka on ristipölytteinen, eli marjoakseen se tarvitsee kukkimisvaiheessa siitepölyä toisesta kasviyksilöstä. Siitepölyä kuljettavat etenkin kimalaiset.

Kukinnan aikaiset sääolot ovat sadolle ratkaisevia. Hallan lisäksi kukkia uhkaavat sellaiset sääolosuhteet, jotka vähentävät pölyttäjähiukkasten aktiivisuutta: kylmyys, tuulisuus ja sateet.

Lähde: Luonnonvarakeskus ja 4H

Kommentoidut