Syyttäjä vaatii Savonlinnassa toimineen ravitsemusliikkeen yrittäjälle rangaistusta kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä – Alipalkkausta, palkkoja ja lakiperusteisia korvauksia maksamatta

Asianomistajana oikeudessa on yksi henkilö – Maksamattomien korvausten kokonaissumma on suuri samoin kuin teetetyn ylityön määräkin.

Moises Garibay

Savonlinnassa alkaneessa oikeudenkäynnissä yrittäjää syytetään kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä ja toissijaisesti työsyrjinnästä.
Savonlinnassa alkaneessa oikeudenkäynnissä yrittäjää syytetään kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä ja toissijaisesti työsyrjinnästä.

Savonlinnassa muutamia vuosia toimineen ravitsemusliikkeen yrittäjälle on luettu raskaat syytteet Etelä-Savon käräjäoikeudessa. Yrittäjää syytetään useista työlainsäädännön rikkomuksista. Miehelle luettiin syyte kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä ja toissijaisen syytteen nimikkeenä on työsyrjintä.

Syytteen mukaan teot ovat kohdistuneet yhteen työntekijään. Syyttäjän mielestä yrittäjä on syyllistynyt myös työaikarikkomukseen samoin kuin työterveyspalvelujen laiminlyöntiin. Epäillyt rikokset ovat tapahtuneet vuosien 2016–2017 aikana.

Syyttäjä katsoo yrittäjän asettaneen yhden työntekijän huomattavan epäedulliseen asemaan. Vastaaja on pitänyt työntekijää muun muassa runsaan kolmen kuukauden ajan palkattomana harjoittelijana, vaikka palkattomaan harjoitteluun ei ole ollut syyttäjän mukaan mitään asiallista perustetta.

Tämän jälkeen työntekijä oli työskennellyt ravintolassa toukokuun puoliväliin asti täysin vastaavissa tehtävissä. Hän on saanut maaliskuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana bruttopalkkana 1 500 euroa kuukaudessa. Hän oli syytteen mukaan työskennellyt tuona aikana ravintolassa kuutena päivänä viikossa ja tehnyt joissakin työvuoroissa ainakin 13 tunnin mittaisia työpäiviä.

Asianomistajalle ei ole maksettu syyttäjän mukaan riittävää peruspalkkaa, eikä yleissitovan työehtosopimuksen mukaisia ilta- tai yötyölisiä, ylityö-, sunnuntaityö- eikä lomakorvauksia.

Syyttäjä on laskenut, että alipalkkauksen määrä on ollut yhteensä 30 303 euroa. Asianomistaja on työskennellyt täysin palkatta noin kolmen kuukauden ajan. Hänen työajoistaan ei ole pidetty minkäänlaista työaikakirjanpitoa.

Syyttäjä katsoo vastaajan toimineen selkeästi elinkeinonharjoittajana ja tässä roolissa hän on tahallaan tai huolimattomuudestaan johtuen rikkonut työaikalain säännöksiä. Siksi syyttäjä katsoo vastaajan syyllistyneen työaikarikkomukseen.

Työntekijä on haasteen mukaan joutunut tekemään vuonna 2017 ylitöitä noin 710 tuntia, kun ylityötuntien enimmäismäärä on kalenterivuodessa 250. Rangaistusta syyttäjä vaatii yrittäjälle myös työterveyspalvelujen laiminlyömisestä.

Vastaaja on oikeudessa tuomittava syyttäjän mukaan menettämään valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä alipalkkauksen määrä 30 303 euroa. Hänelle vaaditaan ehdollista vankeusrangaistusta.

Uusimmat uutiset