Kari Auvinen on varsin onnekas aarteenetsijä — rahakätkö löytyi heti ensimmäisellä reissulla

Auvinen ja Antti Qvintus löysivät viime viikolla Auvisten pellosta Sulkavan Väätälänmäeltä tuhansia ruotsalaisia kuparikolikkoja.

Vanhoja rahoja löytyi Sulkavalta muhkea määrä.
Vanhoja rahoja löytyi Sulkavalta muhkea määrä.

Kari Auvista voi sanoa onnekkaaksi aarteenetsijäksi. Sulkavalaisella yrittäjällä tärppäsi nimittäin ekalla kerralla, kun hän lähti asiaa jo pitempään harrastaneen Antti Qvintuksen ja metallinpaljastimen kera maastoon viime viikolla.
Auvinen ja Qvintus löysivät Auvisten pellosta Sulkavan Väätälänmäeltä noin 2 300 vanhaa ruotsalaista kuparikolikkoa. Kätkössä oli noin 1450 kahden äyrin ja noin 860 yhden äyrin kolikkoa. Kolikot olivat tuohivakassa, josta oli säilynyt vain yksi kulma.
Ihan summamutikassa ei kolikkoja lähdetty metsästämään. Samasta pellosta löydettiin iso rahakätkö jo vuonna 1907.
Auvinen oli kuullut tarinan tästä löydöstä isältään.
— Yllätyshän se silti oli, kun metallinpaljastin alkoi piipittää melkein heti aamulla, kun pellolle menimme.
Tarina kertoo, että talollinen P. Reponen löysi vuonna 1907 pellosta tuohivakan, jossa oli 32 plootua ja 2016 kuparirahaa vuosilta 1716–1777. Tuo löytö on nykyisin Suomen Kansallismuseon kokoelmissa.

Savonlinnan maakuntamuseon arkeologi Martti Koponen kertoo, että toistaiseksi kaikki puhdistetut kolikot ovat vuosilta 1730–1769, Ruotsin kuninkaiden Fredrik I:n ja Aadolf Fredrikin hallituskausilta.
Tutkimukset ovat vasta aivan alkuvaiheessa. Koposella riittää askaretta, koska 200 kolikkoa on vasta puhdistettu, ja jäljellä on kymmenkertainen määrä.
— Aika kärsineitä nämä ovat. Kaikista ei saada puhdistamallakaan vuosilukua esiin, hän sanoo.

Par'aikaa tutkitaan lyöntivuosia ja tarkkaa määrää. Näin on mahdollista saada jonkunlainen käsitys kätkön iästä: kätkö ei ole ainakaan vanhempi kuin nuorin löytynyt kolikko.
Koposen mukaan on kyse todennäköisesti kätköstä 1770-luvun alusta.
Tuon aikakauden kolikot ovat yleisiä ja tällaisia kätköjä on Suomesta satoja.

Koposen mukaan rahoilla on enemmän tieteellistä kuin rahallista arvoa.
— Paikallisesti tämä on merkittävä löytö, mutta koko Suomessa ei harvinainen.
Koponen muistelee, että vanhoja rahoja löytyi seutukunnalta muutama kolikkoa isompi määrä edellisen kerran Punkaharjulta Vaaran kylästä 2015.
Väätälänmäen kätköt ovat kuitenkin mielenkiintoisia tutkittaessa itäisen Savon historiaa aikana, jolloin Venäjän ja Ruotsin raja kulki Sulkavan halki, vain 15 kilometrin päässä löytöpaikasta.

Löytäjäkaksikko Auvinen ja Qvintus otti yhteyttä museovirastoon rahakätköstä. Vielä ei tiedetä, mihin kätkö puhdistuksen jälkeen Savonlinnan maakuntamuseosta siirtyy.
Auvisella olisi kyllä vieno toive.
— Haluaisin rahakätkön näytteille Sulkavalla.

Asiasta kertoi ensin Sulkava Lehti torstaina.

Uutista päivitetty kello 16.01.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.