Kylätaloille esitettiin vapautusta kiinteistöverosta — Säämingin demokratiaillassa puhuttiin myös kouluista ja yksityistieavustuksista

Seuraava lähidemokratiatapaaminen on Punkaharjulla tiistaina 20.3. klo 17.00—19.00 Punkaharjutalossa.

Timo Seppäläinen

Sakari Sallinen on Säämingin lähidemokratiafoorumin puheenjohtaja. Hän valmistelee seuraavan kokouksen asialistaa yhdessä virkamiesten kanssa.
Sakari Sallinen on Säämingin lähidemokratiafoorumin puheenjohtaja. Hän valmistelee seuraavan kokouksen asialistaa yhdessä virkamiesten kanssa.

Säämingin lähidemokratiaillassa keskiviikkona ideoitiin toimivien kylätalojen vapauttamista kiinteistöverosta.

— Talot ovat tärkeitä niin kauan kuin kylillä on elämää. On helppo todentaa, mitkä talot ovat aktiivisia ja toiminnassa, sanoi Terho Kaskinen Kosolasta.

Tekninen johtaja Kari Tikkanen muisteli, että verovapauden mahdollisuutta on muutama vuosi sitten pohdiskeltu. Silloin todettiin, että kiinteistöveroa ei ole mahdollista poistaa vain yhdenlaisilta yhdistyksiltä, vaan se pitäisi sitten poistaa kaikilta ja kaupunki menettäisi paljon verotuloja.

Tikkanen pohdiskeli, että joissakin kaupungeissa yhdistyksille maksetaan avustusta, joka on kiinteistöveron suuruinen.

Säämingin lähidemokratiafoorumi kattaa entisen Säämingin alueet lukuun ottamatta keskustataajaman taajamamerkkien väliin jääviä kaupunginosia.

Säämingin demokratiafoorumin puheenjohtajaksi keskiviikkona valittu Sakari Sallinen Ahvensalmelta tuumasi, että kiinteistövero on lähes tappava yhdistysten toiminnan kannalta.

— Aika monet arpajaiset saadaan järjestää, jotta verot saadaan maksettua, Sallinen sanoi.

Sallinen jalosti Tikkasen ideaa kiinteistöveron suuruisesta avustuksesta.

— Voisiko samalla virkistää kylän toimintaa siten, että kylällä järjestettäisiin yhteinen tapahtuma avustusta vastaan, Sallinen kysyi.

Timo Seppäläinen

Timo Lajunen arveli, että Kallislahden koulusta päästäisiin juttelemaan rantasalmelaisten kanssa, jos koulukeskustelu Savonlinnassa ei olisi koko ajan käymistilassa.
Timo Lajunen arveli, että Kallislahden koulusta päästäisiin juttelemaan rantasalmelaisten kanssa, jos koulukeskustelu Savonlinnassa ei olisi koko ajan käymistilassa.

Kyläkoulut ovat tärkeä voimavara

Kyläkouluista puhuttiin tietenkin myös.

Entisen Säämingin alueen molemmat jäljellä olevat koulut Juvola ja Kallislahti ovat listalla, jota kouluverkkotyöryhmä tutkii tarkemmin.

Listalla on myös muun muassa Nätkin koulu keskustaajaman itäosassa. Valtuusto päättänee kesäkuussa jonkun tai joidenkin koulujen lopettamisesta.

Sallinen totesi, että kyläkoulut ovat kylille tärkeä voimavara niin kauan kuin oppilaita on.

— Koulu jos kylältä lähtee, väestörakenne alkaa vanheta nopeasti eikä kylille ole muuttajia, Sallinen sanoi.

Koulu jos kylältä lähtee, väestörakenne alkaa vanheta nopeasti eikä kylille ole muuttajia. - Sakari Sallinen

Jukka Nokelainen Varparannalta huomautti, että koulut vaikuttavat myös yritystoiminnan sijoittumisen mahdollisuuksiin. Hän viittasi muun muassa kehittyvään Oravin kylään, josta lapset käyvät Juvolan koulussa.

Asko Hirvonen Pihlajalahdesta ja Timo Lajunen Otavanniemestä toivoivat, että Kallislahden koulua kehitettäisiin lähiseudun sulkavalaisten ja rantasalmelaisten kouluksi.

Rantasalmelaisten ja savonlinnalaisten luottamushenkilöitten taannoin käynnistämät yhteistyöneuvottelut ovat nuupahtaneet. Lajunen totesi, että rantasalmelaisperheet eivät enää uskalla olla aktiivisia asiassa, kun koulun säilymisestä ei ole varmuutta.

Kuka kustantaa paloportaat?

Lajunen toivoi Kallislahden koulun tiloihin perhepäivähoitajaa, koska kylällä on päivähoitoa tarvitsevia lapsia.

Lajunen kysyi, onko totta, että yksityisen yhdistyksen pitäisi kustantaa kouluun paloportaat, jos se ryhtyy tarjoamaan talossa perhepäivähoitoa.

Lajunen kummasteli, miksi paloportaitten tekeminen on perhepäivähoitokodin velvollisuus, kun samoissa tiloissa toimii jo esikoulu.

Yksityistieavustuksissa niukkuutta

Hirvonen moitti yksityistieavustusten niukkuutta, kuten myös Pekka Turtiainen Moinsalmen suunnasta. He kysyivät, onko yksityistieavustuksiin odotettavissa kasvua tulevaisuudessa.

— Puutavarahuollolle ja muulle liikenteelle yksityisteiden kunto on iso asia, Hirvonen sanoo.

Tikkanen totesi, että yksityistieavustusten suuruus on kiinni valtuuston myöntämistä määrärahoista. Lossi- ja lauttatiekunnat joutuvat maksamaan losseista yhä kasvavaa vuokraa, joten mannertiekuntien avustukset ovat pienentyneet.

Foorumirahaa hankkeisiin?

Jukka Nokelainen toivoi, että demokratiafoorumeitten käytössä yhteensä olevaa 30 000 euron summaa voisi käyttää myös omarahoitusosuutena EU-rahoitteisiin hankkeisiin. Lisäksi hän toivoi, että asiointiliikenteestä päätettäisiin pitemmäksi aikaa kuin puoleksi vuodeksi kerrallaan.

Pekka Turtiainen ehdotti, että kaupungin keskustassa sijaitseva Sääminki-talo lahjoitettaisiin Sääminki-seuralle ja Sääminki-seura elvyttäisi toimintansa siellä.

Kari Tikkanen kertoi, että nuorisotoimi on kiinnostunut vuokraamaan Sääminki-talon nuorisotilaksi.

Säämingin demokratiaillassa sivuttiin myös kaupungin katupölyongelmaa ja toivottiin hiekanpoisto hoidettavaksi esimerkiksi vettä apuna käyttäen niin, että ihmiset eivät joutuisi kärsimään pölystä.

”Kehitetään muitakin taajamia kuin entisiä kuntakeskuksia”

Savonlinnan kaupunki on strategiassaan päättänyt tehdä jokaiselle taajamalle toimenpidesuunnitelman siitä, miten valtuustokauden aikana mitäkin aluetta kehitetään.

Säämingin demokratiafoorumin puheenjohtaja Sakari Sallinen on sitä mieltä, että kehittämissuunnitelma pitää tehdä muillekin taajamille kuin entisille kuntakeskuksille.

— Ainakin se pitää tehdä niille, joissa on yhdyskuntarakennetta rakennettu. Oraville ainakin ja varmaan Tanhuvaarallekin.

— Olennaista on, että ihmiset kaikilla kylillä aktivoituvat, jotta kehitettävät ja kiinnostavat asiat saadaan mukaan valmisteluun ja päätöksentekoon.

Lähidemokratiafoorumi on Sallisen mielestä hyvä keino kylien kehittämiseen.

— Siinä voivat olla mukana sellaisetkin, jotka eivät välttämättä halua politiikkaan.

Sallinen valmistelee yhdessä elinkeinojohtaja Janne Weanderin kanssa Säämingin seuraavaa lähidemokratiatapaamista, joka on syksyllä.

Seuraava tapaaminen Punkaharjulla

Seuraava lähidemokratiatapaaminen on Punkaharjulla tiistaina 20.3. klo 17.00—19.00 Punkaharjutalossa. Mukana ovat ainakin elinkeinojohtaja Janne Weander, tekninen johtaja Kari Tikkanen sekä sivistystoimesta kulttuuritoimenjohtaja Outi Rantasuo.

Savonrannan lähidemokratiatapaaminen on 27.3. klo 17.00-19.00 Savonrannan koululla.

Aluedemokratiaillat ovat kaikille avoimia ja niissä saa esittää mitä tahansa alueen kehittämiseen liittyviä ideoita.

Poistettu jutusta koulukyytejä koskeva virheellinen tieto 5.7. 2018. Asia on sittemmin uusissa jutuissa oikaistu.