Itä-Suomi ja Pohjois-Suomi haluavat oman EU-ohjelman

Neuvottelukunnat pelkäävät virheellisten tietojen vähentävän alueelle tulevaa rahoitusta. Neuvottelukuntien yhteiskokous otti kantaa EU:n ohjelmakauden 2021–2027 kansalliseen valmisteluun.

Päivä Heiskanen

EU-komissio on todennut, että Suomessa on yhä suuria alueellisia eroja. Kansallisessa valmistelussa sen sijaan on kuultu väitteitä, että Itä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen ei enää olisi tarvetta kohdentaa EU-rahoitusta nykyisessä määrin.
EU-komissio on todennut, että Suomessa on yhä suuria alueellisia eroja. Kansallisessa valmistelussa sen sijaan on kuultu väitteitä, että Itä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen ei enää olisi tarvetta kohdentaa EU-rahoitusta nykyisessä määrin.

Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen maakunnat haluavat Euroopan unionin seuraavalla budjettikaudelle oman rakennerahasto-ohjelman.

— Nykymallilla Suomi saa Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen perusteella EU:n rakennerahastorahaa enemmän kuin tuota rahaa käytetään Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen hyväksi, tiivistää Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen.

Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien yhteiskokous ilmaisi huolensa siitä, että Suomessa ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti Suomen sisäisiin kehittyneisyyseroihin, kun EU:n ohjelmakautta 2021–2027 kansallisesti valmistellaan.

EU-komissio raportoi helmikuussa, että alueellisia eroja ei ole saatu poistettua Suomesta. Suuria eroja on yhä muun muassa bruttokansantuotteessa, työllisyydessä, koulutusasteessa ja saavutettavuudessa. Osa tunnusluvuista on Itä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa jopa alle EU:n keskiarvon.

Suomen kansallisessa keskustelussa on esitetty neuvottelukuntien mielestä virheellisiä tietoja, joiden mukaan maan sisäiset kehityserot olisivat kaventuneet merkittävästi. Mäkisen mukaan tämä kritiikki kohdistui Länsi-Suomen liittojen toimeksiannosta tehtyyn selvitykseen, jonka mukaan ei olisi enää tarvetta nykyiseen tapaan kohdentaa EU-rahoja Itä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen.

Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat muistuttavat, että Suomi sai EU:n liittymissopimuksessa erityisaseman juuri Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen olosuhteiden takia.

Tämä erityisasema pitää neuvottelukuntien mukaan lunastaa siten, että Itä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen kohdennettava rahoitus vastaa vähintään nykyistä ohjelmakautta.

Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat ovat vapaaehtoisia toimielimiä, joihin kuuluvat maakuntahallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajistot, maakuntajohtajat ja kansanedustajat.

Kommentoidut