Keskustan Torikka ja Auvinen kiittelevät: Ministeri Kososen ja ministeri Lepän kädenjälki näkyy Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisessä

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Torikka kertoo, että rajanylitysasiaa on yritetty edistää niin virallisesti, kuin myös epävirallisesti. Nyt se meni maaliin, joten on syytä olla iloinen.

Tuija Pauhu

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Torikka kiitelee maakunnan keskustaministereiden panosta Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseen.
Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Torikka kiitelee maakunnan keskustaministereiden panosta Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseen.

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kirsi Torikka (kesk.) sekä keskustan Itä-Savon piirin puheenjohtaja Hannu Auvinen kiittelevät maan hallituksen budjettiriihessä tekemää periaatepäätöstä Parikkala–Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämisestä.

Osana hallituksen budjettiriihessä päätettyä Savonlinna -pakettia, valtiontalouden kehykseen tehdään investoinnin ja toimintamenojen edellyttämät varaukset. Tavoitteena on, että rajanylityspaikka avautuu vuonna 2024.

— Tämä on sitä keskustalaista aluepolitiikka, luodaan työtä ja toimeentuloa koko itäiselle Suomella, Auvinen toteaa.

Auvinen sanoo, että Parikkala-Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistäminen on ollut aktiivisesti esillä keskusteluissa, viimeksi elokuussa 2018 keskustan ministeriryhmän ja puolueen sekä eduskuntaryhmän työvaliokuntien yhteiskokouksessa Lappeenrannassa.

Torikka kertoo, että asiaa on yritetty edistää niin virallisesti, kuin myös epävirallisesti. Asiaa ovat pyrkineet edistämään alueen kaupungit, maakuntaliitot ja elinkeinoelämä yhteistyössä.

Torikka ja Auvinen kiittävät pitkäjänteisestä yhteistyöstä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososta sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppää.

— Politiikassa ei saa pikavoittoja, vaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä, jota keskustan eteläsavolaiset ministerit ovat osoittaneet, Torikka ja Auvinen toteavat.

Auvisen ja Torikan mukaan rajanylityspaikan kansainvälistämisellä on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus koko Itä-Suomelle. On arvioita, että kansainvälistämisen myötä matkustajamäärä on noin 350 000 ihmistä vuodessa ja toisi noin 60 miljoonaa euroa lisätuloa Itä-Suomen matkailuun.