Perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko: Sairaaloitten työnjakoasetus voimaan jo ennen maakuntauudistusta — Asetus tuo muutoksia, mutta se ei estä leikkauksia ja päivystystä Savonlinnassa tai Mikkelissä

Järvi-Suomen sairaala ja Turun yliopistosairaalan ympärille suunniteltu Länsirannikon sairaala todennäköisesti edellyttäisivät maakuntalakiin kirjausta ylimaakunnallisen liikelaitoksen mahdollisuudesta. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon mielestä tämä pitää huomioida sote-lakien valmistelussa.

Antti Varonen

Sirkka Saastamoinen-Koikkalainen (oik.) tapasi Savonlinnan torilla perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon.
Sirkka Saastamoinen-Koikkalainen (oik.) tapasi Savonlinnan torilla perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon.

Hallitus antaa erikoissairaanhoidon työnjakoa säätelevän asetuksen ja muut terveydenhuoltolakiin liittyvät asetukset aivan lähiaikoina, kertoi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tiistaiaamuna Itä-Savolle Savonlinnan torilla.

Saarikon mukaan on varmaa, että asetukset eivät estä leikkaustoimintaa tai ympärivuorokautista päivystystä Savonlinnan tai Mikkelin sairaaloissa. Yhtä varmaa on, että asetus tuo muutoksia työnjakoon eli siihen, mitä leikkauksia missäkin tehdään.

Saarikko korostaa, että päivystysasetus ja erikoissairaanhoidon työnjakoasetus tulevat voimaan jo ensi vuonna. Niiden voimaantulo ei siis lykkäänny, vaikka maakuntauudistus on lykkääntynyt siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle vasta vuoden 2020 alussa.

Saarikon mukaan asetusten kokonaisuus on kuitenkin rakennettu niin, että erityisvastuualueille jää työnjaossa harkintavaltaa eikä kaikkea määrätä kaavamaisesti asetuksessa.

Asetuspaketti määrittelee vaativan erikoissairaanhoidon ja vaativimmat leikkaukset keskitettäväksi yliopistosairaaloihin tai vastaavan tasoisiin sairaaloihin. Tekonivelleikkauksia, selkäkirurgiaa ja syöpäleikkauksia voi asetusluonnoksen mukaan tehdä myös muissa ympärivuorokautisesti päivystävissä sairaaloissa, jos leikkauksille asetettu vähimmäismäärä täyttyy.

Asetusluonnoksen mukaan esimerkiksi polven ja lonkan tekonivelleikkauksia saisi tehdä, jos yksikössä on vähintään 600 tekonivelleikkausta vuodessa.

Savonlinnan ja Mikkelin sairaaloissa tekonivelleikkauksia on liian vähän. Kaupungit ovatkin maakuntauudistuksen valmistelussa sopineet tekevänsä yhteistyötä niin, että leikkauksia yhteensä olisi riittävästi. Lisäksi kaikki Kuopion yliopistosairaalan erityisvastuualueen sairaalat selvittävät mahdollisuuksia laajaan erikoissairaanhoidon yhteistyöhön. Sen tuloksena saattaisi olla jopa Järvi-Suomen yliopistosairaala, jolla olisi viisi toimipistettä eli nykyiset viisi keskussairaalaa.

Saarikko on kuullut Järvi-Suomen sairaalaselvityksestä, ja hän pitää ajatusta järkevänä.

— Kaikki ratkaisut ovat hyviä, jotka tukevat osaamisen yhdistämistä ja kustannusten säästämistä.

Saarikko korostaa, että erikoissairaanhoidon työnjakoasetuksen viesti ei ole se, että kaikki pitää tehdä muutamassa paikassa.

— Viesti on se, että sairaaloille muodostuu omia erityisiä vahvuusalueita, joille voidaan keskittää leikkauksia laajemmalta alueelta.

Saarikko on saanut käyttöönsä myös Sosterin tunnusluvut, ja hän kiittele Sosterissa tehtyä työtä.

— Raskaiden vaiheiden jälkeen sairaanhoitopiirin johto ja luottamushenkilöt ovat löytäneet keinot sopeutua muutokseen. Hoitopolut ovat nopeutuneet ja rahaa on pystytty säästämään.

Saarikko aikoo perehtyä paremmin Järvi-Suomen yhteistyösuunnitelmiin.

Järvi-Suomen sairaala ja Turun yliopistosairaalan ympärille suunniteltu Länsirannikon sairaala todennäköisesti edellyttäisivät maakuntalakiin kirjausta ylimaakunnallisen liikelaitoksen mahdollisuudesta. Saarikon mielestä tämä pitää huomioida sote-lakien valmistelussa.

Saarikko tuli Savonlinnaan vasta maanantai-iltana kotikaupungistaan Turusta, jossa hän kävi viimeviikkoisen puukotuksen uhrien muistopaikalla. Hän on pahoillaan, että häneltä jäi Savonlinnan sairaalaan tutustuminen väliin.

— Olen sopinut, että sairaalan johto tulee luokseni Helsinkiin. Toivottavasti minulle tulee pian uusi tilaisuus vierailla sairaalassa, Saarikko sanoo.

Saarikko aloitti perhe- ja peruspalveluministerinä heinäkuussa. Hänen edeltäjänsä oli Juha Rehula (kesk.).

Osallistu keskusteluun

Itä-Savo