Enonkoskella kukitetaan lauantaina koski ruusuilla ja neilikoilla! – Tiettävästi samaa ei olla tehty missään muualla

—Koskea on kiittäminen siitä, että se on tuonut tälle kylälle elämän ja toimeentulon, sanoo kyläaktivisti Airi Männynsalo. Kesäasukkaat ovat Enonkoskelle tärkeitä, he tuovat kuntaan viisi miljoonaa euroa ja 22 työpaikkaa vuodessa.

Airi Männynsalo

Tällaista näkyä ei näe muualla kuin huomenna lauantaina kello 10 Enonkoskella! Koskea kiitetään sirottelemalla sinne neilikoita ja ruusun terälehtiä.
Tällaista näkyä ei näe muualla kuin huomenna lauantaina kello 10 Enonkoskella! Koskea kiitetään sirottelemalla sinne neilikoita ja ruusun terälehtiä.

Enonkoskella kukitetaan lauantaina ensimmäistä kertaa kirkonkylän läpi virtaava idyllinen Enonkoski. Kukitus tapahtuu lauantaina Vivaldin musiikin tahtiin vanhalta kivisillalta käsin osana Kesäkohinat-kesätapahtumaa.

—Idea lähti viime kesän päätteeksi pidetyistä venetsialaisista. Koski oli kaunis, kun sen rannat valaistiin kelluvilla ulkotulilla, joiden kuoret kerättiin sitten myöhemmin pois. Sitten vaan mietittiin, että mikä voisi korostaa koskea näin kesäaikaan, kertoo idean synnystä Eläköön Enonkoski -yhdistyksen puheenjohtaja Airi Männynsalo.

Yhdistys vastaa Kesäkohinoiden järjestelyistä yhdessä kunnan ja paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa.

300 ruusua ja neilikkaa

Enonkoskelaiset lapset saavat kunnian sirotella kosken kuohuihin kolmensadan ruusun terälehdet sekä 300 neilikkaa.

—Ruusut saatiin kukkatukusta ilmaiseksi, ne olisivat joutuneet biojätteeksi ellemme olisi menneet hätiin. Ja neilikat valikoituivat mukaan siksi, että ne putoavat veteen sataprosenttisesti terälehdet ylöspäin, sanoo kukka- ja sekatavarapuotia Enonkosken kirkonkylässä pitävä Männynsalo.

Kukkien pudottelua on käyty harjoittelemassa kosken partaalla etukäteen ja todettu, että vesi asettelee osan niistä kauniisti rantakivien väliin.

Yrittäjä Airi Männynsalo on viihtynyt paikkakunnalla, jolla ihmiset tulevat tutuiksi ja palvelut löytyvät läheltä. Hän on Elävä Enonkoski -yhdityksen perustajajäsen.
Yrittäjä Airi Männynsalo on viihtynyt paikkakunnalla, jolla ihmiset tulevat tutuiksi ja palvelut löytyvät läheltä. Hän on Elävä Enonkoski -yhdityksen perustajajäsen.

Koskella on symbolinen merkitys

Koski kukitetaan nyt ensimmäistä kertaa, mutta Männynsalo toivoo tapahtumasta perinnettä. Kosken kukitus on harvinaista, yleensähän tapana on kukittaa ihmisiä.

—Koskea on kiittäminen siitä, että se on tuonut tälle kylälle elämän ja toimeentulon uittojen aikaan. Vaikka sillä ei enää ole samanlaista merkitystä niin pidetään edelleen virtaa ja elämää yllä, kuvaa Männynsalo kosken symbolista merkitystä enonkoskelaisille.

Männynsalo itse teki kulttuuriteon avatessaan pienen kauppamuseon, näyttelytilan ja kesäkahvilan kosken partaalla sijaitsevaan vanhaan kauppiastaloon.

Rakennusta kunnostetaan pikku hiljaa, seuraavana tavoitteena on saada talon katto kuntoon. Hankkeeseen voi osallistua kuka vain esimerkiksi ostamalla kesänäyttelystä kopioita vanhoista Enonkoskea kuvaavista valokuvista. Tuotto menee lyhentämättömänä kattoprojektiin.

Muutama vuosi sitten perustetun Eläköön Enonkoski -yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää kylän asukkaiden yhteistyötä, vaalia kylän kulttuuriperintöä ja edistää kyläkulttuurin kehittymistä ja asukkaiden viihtymistä. Männynsalo on yhdistyksen perustajajäsen.

Kesäasukkaiden työllistävä vaikutus on kahden, kolmen keskimääräisen pk-yrityksen luokkaa. — Enonkosken kunnanjohtaja Kari Kuuramaa

Matkailu tuo jo enemmän kuin metsä

Enonkoskella kuten muuallakin Saimaalla järjestetään kesäaikaan yhä enemmän erilaisia tapahtumia osittain kaupallisistakin syistä.
Enonkosken vapaa-ajan asukkaille ja yrittäjille suunnattiin taannoin kysely, jolla selviteltiin vapaa-ajan asumisen ja matkailun tulovirtaa ja työllisyysvaikutuksia. Selvitys tehtiin koko Etelä-Savon maakunnan alueella, sen kaikissa kunnissa.

Selvisi, että vapaa-ajan asukkaiden ja matkaili-joiden tuoma tulo on Enonkoskella vuositasolla noin 5 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus on 22 henkilötyövuotta.

—Metsän myynnin kantorahatulot olivat 3,5 miljoonaa euroa. Lisäksi pk-yritykset ovat yleensä 5-10 henkeä työllistäviä. Eli voidaan todeta, että kesäasukkaiden työllistävä vaikutus on kahden, kolmen keskimääräisen pk-yrityksen luokkaa, kirjoittaa kunnanjohtaja Kari Kuuramaa kesätervehdyksessään kunnan verkkosivuilla.

Vapaa-ajan asukkaat käyttävät rahaa eniten päivittäistavarakauppaan. Selvityksen mukaan rahaa käytetään 3 500 euroa vuodessa taloutta kohden. Tästä päivittäistavarakaupan osuus on 1 400 euroa per asukas.
—Muuhun käytetään siis tuo 2 100 euroa per asukas. Jääkö tämä raha paikkakunnalle riippuu täysin siitä, mitä palveluja on saatavilla, Kuuramaa aprikoi.

Kyselyn perusteella lähiruokapalvelut olivat kysytyimpiä, mutta yhtä kysyttyjä olivat tapahtumat ja kulttuuripalvelut.