Rantasalmi ja Savonlinna saattavat piankin neuvotella Rantasalmen lasten koulunkäynnistä Kallislahdessa — Rantasalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Sistonen uskoo, että esiselvitys ehditään tehdä ennen Savonlinnan valtuuston seuraavaa kokousta

Eero Sistosen mukaan neuvottelujen tarkoitus on kartoittaa, löytyykö Rantasalmelta Kallislahden kouluun haluavia lapsia sekä saada selko siitä, millaisin kustannuksin se onnistuisi.

Eero Sistosen mukaan neuvottelujen tarkoitus on kartoittaa, löytyykö Rantasalmelta Kallislahden kouluun haluavia lapsia sekä saada selko siitä, millaisin kustannuksin se onnistuisi.

Kallislahden kouluyhteistyötä koskevat alustavat neuvottelut saattavat käynnistyä Rantasalmen ja Savonlinnan välillä jo ennen Savonlinnan valtuuston seuraavaa kokousta.
Näin arvioivat Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk.), Rantasalmen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Sistonen (kesk.) ja Savonlinnan valtuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.).

— Uskon, että tunnustelu ja esiselvitys ehditään tehdä, Sistonen sanoo.

Sistonen arvioi, että Rantasalmen kunnanhallitus voisi päättää neuvottelun koolle kutsumisesta kokouksessaan lokakuun alussa. Sistosen mukaan neuvottelujen tarkoitus on kartoittaa, löytyykö Rantasalmelta Kallislahden kouluun haluavia lapsia sekä saada selko siitä, millaisin kustannuksin se onnistuisi.

Savonlinnan valtuusto jätti maanantaina pöydälle kyläkoulujen oppilasrajaa koskevan linjauksen. Linjaus on kytköksissä Kallislahden koulun tulevaisuuteen, vaikka valtuusto ei Kallislahden koulun kohtalosta ollutkaan päättämässä. Juridisesti pöydällepano tarkoittaa, että asia tulee täsmälleen samassa muodossa valtuustoon 16. lokakuuta.

— Mikään ei kuitenkaan estä alustavia neuvotteluja, Kosonen sanoo.

— Varmaan on syytä kokoontua ja keskustella, Mikkonen sanoo.

Kososen mielestä oppilasrajalinjaus olisi pitänyt päättää jo maanantaina eikä jättää Kallislahtelaisia epätietoisuuteen.

Mikkonen oli useimpien muiden demareiden tavoin sitä mieltä, että päätöstä ei voitu vielä tehdä.

— Oppilasmäärärajan väljentämisellä olisi suuret kustannusvaikutukset, jotka pitäisi virkamiesvalmistelussa laskea ennen kuin asiasta päätetään, Mikkonen sanoo.

Savonlinnassa on voimassa edelliskauden valtuuston päätös, jonka mukaan kyläkoulujen lakkautusraja on 25 oppilasta. Kaupunginhallitus esitti maanantaina kokoontuneelle valtuustolle, että tuohon rajaan laskettaisiin mukaan esioppilaat. Kaupunginhallitus esitti myös, että koulua ei automaattisesti lakkautettaisi, jos 25 oppilaan raja alittuisi tilapäisesti pariksi vuodeksi.

Kallislahti olisi ensimmäinen koulu, johon uutta periaatetta sovellettaisiin.

Myöhään kokousta edeltäneenä iltana Sistonen ja Rantasalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juho Tiainen (kesk.) lähettivät Savonlinnan valtuutetuille viestin, jossa he ehdottivat selvitettäväksi, onko kuntarajan pinnassa asuvilla rantasalmelaisperheillä halukkuutta laittaa lapsensa Kallislahden kouluun.

Enemmistö Savonlinnan kaupunginvaltuustosta olisi maanantaina ollut valmis linjaamaan oppilasrajan tulkinnan, mutta pöydällepanoon riittää neljännes valtuutetuista.

Pöydällepano tapahtui Teemu Hirvosen (sd.) ehdotuksesta. Sitä ennen oli hävinnyt Hirvosen esitys asian uudesta valmistelusta, jossa kaupunki olisi selvittänyt Kallislahden koulun remonttitarpeet sekä neuvotellut Rantasalmen kanssa, millaisin ehdoin rantasalmelaislapset voisivat tulla Kallislahden kouluun. Uuteen valmisteluun olisi tarvittu valtuutettujen enemmistö.

Kaupunginjohtaja Janne Laine totesi valtuustolle, että kyläkoulussa oppilaskohtainen kustannus on vuodessa 4 000 euroa enemmän kuin laskennallinen valtionosuus. Savonlinna joutuisi tuon erotuksen maksamaan, jos ei naapurikunta maksaisi sitä.

Laine muistutti, että Savonlinnan oppilasmäärät putoavat tällä valtuustokaudella noin 300 oppilaalla. Se tarkoittaa valtionosuuksien vähenemistä kolmella miljoonalla eurolla. Jos kouluverkkoa ei samaan aikaan harvenneta, koulunpitoon Laineen mukaan tarvittaisiin yhden veroprosentin tuoton verran ylimääräistä rahaa verrattuna siihen, että oppilaskustannus olisi maan keskitasolla.

Kyläkoulukeskustelu keskittyi Kallislahteen — Timo Lajunen esitti koulun yläkertaa päivähoitokäyttöön

Savonlinnan valtuuston kyläkoulukeskustelu maanantaina keskittyi pääasiassa Kallislahden kouluun, vaikka valtuusto ei yksittäisen koulun kohtalosta ollutkaan päättämässä. Kaupunginhallitus esitti oppilasrajan uutta tulkintaa, koska virkamiehet oppilasrajaan vedoten vaativat Kallislahden koulun lakkauttamista valmisteltavaksi.

Timo Lajunen (kesk.sit.) esitti, että Kallislahden koulun yläkerran soveltuvuus päivähoidon käyttöön selvitettäisiin. Hän huomautti, että koulutaloon sijoittuva päivähoitoyksikkö tukisi koulua, joka sijaitsee monien perheiden työssäkäynti- ja asiointimatkan varrella. Nyt kylällä on hoitoa tarvitsevia lapsia enemmän kuin kylän perhepäivähoitajille mahtuu.

— On täysin käsittämätöntä ja tarkoitushakuista, jos esioppilaita ei lasketa oppilaslukuun, Lajunen sanoi.

Heli Järvinen (vihr.) ilmoitti olevansa valmis äänestämään Kallislahden koulun säilymisen puolesta. Hän myös toivoi, että rantasalmelaiset tahtovat kouluyhteistyötä vielä sittenkin, kun kuulevat, paljonko se maksaa.

— En olisi pontevasti lupaamassa koululle kovin pitkää tulevaisuutta, kun ruvetaan laskemaan koulujen korjaustarpeita, Järvinen sanoi.

Matti-Pekka Parkkinen (kesk.) ja Kaj Turunen (sin.) sanoivat, että asian jättäminen pöydälle on kallislahtelaisten kiusaamista. Turunen ja Reima Härkönen (kesk.) pitivät huolestuttavana, että asioita pitkitetään, kun näyttää, että oman valtuustoryhmän kanta ei tule hyväksytyksi.

Pöydällepanoa esittänyt Teemu Hirvonen arveli, että Kallislahti-selvitys rantasalmelaisten kanssa voidaan tehdä, vaikka asia olisikin pöydällä. Keskustalaiset tuumasivat, että vajaassa kuukaudessa rantasalmelaisetkaan eivät saa aikaan sitovia päätöksiä.
— Aika vaikea rantasalmelaisten on ottaa asiaan kantaa, kun savonlinnalaisetkaan eivät tiedä, pidetäänkö Kallislahdessa koulua vai ei, Parkkinen sanoi.

Jaana Hänninen

Jaana Hänninen

Luetuimmat