Eteläsavolaisten lasten heijastimien ja pyöräilykypärän käyttö lisääntynyt kolmen vuoden aikana – Sama trendi on nähtävissä laajemminkin Itä-Suomessa

Luvut selviävät Pohjois-Savon ely-keskuksen tekemästä koulumatkakyselystä, jonka se on toteuttanut yhdessä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kuntien kanssa.

Marko Kauko

Heijastin löytyy yhä useamman Itä-Suomessa asuvan koululaisen päältä.
Heijastin löytyy yhä useamman Itä-Suomessa asuvan koululaisen päältä.

Heijastimien ja pyöräilykypärän käyttö on lisääntynyt Itä-Suomessa asuvien kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten koululaisten keskuudessa. Näin myös Etelä-Savossa, jossa kasvua on aina heijastinta pimeällä käyttävien osalta noin kymmenen prosenttiyksikön molemmin puolin kaikissa koululuokissa.

Myös aina pyöräilykypärää pyöräillessä käyttävien eteläsavolaisten koululaisten osuus on nousussa vuoteen 2017 verrattuna. Kasvua on Etelä-Savossa kuudesta viiteentoista prosenttia kaikki koululuokat huomioiden.

Kokonaisuudessaan pyöräilykypärää käytti kolmasluokkalaisista 75 prosenttia, kuudesluokkalaista 56 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 19 prosenttia.

Koululaisten turvavälineiden käyttö laskee kuitenkin selvästi ikävuosien myötä. Vuonna 2020 heijastinta käytti kolmasluokkalaisista 48 prosenttia, kuudesluokkalaista 30 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 20 prosenttia.

Luvut selviävät Pohjois-Savon ely-keskuksen tekemästä koulumatkakyselystä, jonka se on toteuttanut yhdessä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kuntien kanssa. Kyselyssä selvitettiin itäsuomalaisten kolmatta, kuudetta ja yhdeksättä luokkaa käyvien lasten tapaa kulkea kouluun. Edellisen kerran kysely tehtiin vuonna 2017, ja sitä edellisen kerran vuonna 2014.

Pyöräily pitää pintansa

Eteläsavolaisten kolmas- ja kuudesluokkalaiset taittavat koulumatkansa suurimmaksi osaksi polkupyörällä. Yhdeksäsluokkalaiset puolestaan suosivat eniten taksia tai linja-autoa koulumatkoillaan. Polkupyörällä tehtyjen koulumatkojen suosio on kääntynyt kasvuun kolmen vuoden tarkastelujaksolla kaikkien koululuokkien osalta.

Huomionarvoista on myös se, että eteläsavolaisten yhdeksäsluokkalaisten mopolla tai skootterilla kuljettu koulumatka on vähentynyt edellisestä tarkastelujaksosta kuudella prosentilla. Vielä 2017 mopoa tai skootteria käytti 22 prosenttia, kun tänä vuonna 16 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista.

Kolmasluokkalaisten taksi tai linja-autokyyti on myös huventunut neljällä prosenttiyksiköllä ja autokyytien osuus kolmella prosentilla. Kuudesluokkalaisten keskuudessa taksi tai linja-autokyydin suosio on tippunut kolmella prosentilla. Sama on käynyt autokyytien suhteen. Yhdeksännen luokan osalta suosio. on säilynyt ennallaan.

Kun huomioidaan kaikki kyselytutkimuksen maakunnat, kävellen ja pyöräillen kuljettujen koulumatkojen osuudet kääntyivät kasvuun ja mopolla kuljettujen koulumatkojen osuudet pienenivät.

Kolmasluokkalaisten turvattomuuden tunne koulumatkoilla lisääntynyt

Eteläsavolaiset kolmasluokkalaiset kokevat selvästi koulumatkansa turvattomammaksi muihin kyselyn luokkiin verrattuna. Kolmasluokkalaisten turvattomuuden tunne on kasvanut kolmessa vuodessa yhdeksästä prosentista yhteentoista prosenttiyksikköön. Sitä vastoin kuudesluokkalaisten osalta turvattomuus on vähentynyt yhdeksästä neljään prosenttiin ja yhdeksäsluokkalaisten osalta yhdestätoista prosentista viiteen prosenttiyksikköön.

Kun tarkastellaan kaikkia kyselytutkimukseen osallistuneita Itä-Suomessa asuvia koululaisia, valtaosa koki koulumatkansa turvalliseksi. Vuosien 2014–2020 ajanjaksolla turvattomaksi koulumatkansa kokeneiden kolmasluokkalaisten osuus on hieman kasvanut sekä kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten osuus hieman pienentynyt.

Kyselyyn osallistuneet kolmas- ja kuudesluokkalaiset kokivat erilaiset kulkutapojen yhdistelmät turvattomammiksi. Yhdeksäsluokkalaiset kokivat erilaisten kulkutapojen yhdistelmien lisäksi myös taksin ja traktorin turvattomammiksi kulkutavoiksi.