STT: Parikkalan rajanylityspaikkaan liittyvän tiehankkeen taustalla epäillään 135 miljoonan rahanpesua — Oikeus antaa tänään ratkaisun historiallisessa rahanpesujutussa

Epäiltyinä jutussa ovat kaksi virolaista miestä. Syyttäjän mukaan miehet pesivät Venäjän puoleiseen moottoritiehen tarkoitettua rahaa suomalaisen rakennusfirman kautta kolmansiin maihin.

Katri Levänen

Venäjän Karjalan moottoritien olisi tarkoitus kulkea Parikkalan rajanylityspaikan kautta.
Venäjän Karjalan moottoritien olisi tarkoitus kulkea Parikkalan rajanylityspaikan kautta.

STT uutisoi, että oikeus käsittelee tänään ennätyssuurta rahanpesujuttua, jossa kahta virolaismiestä syytetään yli sadan miljoonan euron törkeästä rahanpesusta.

Syyttäjän mukaan Venäjän Karjalan moottoritiehankkeeseen luvattua rahaa kierrätettiin suomalaisfirman kautta kolmansiin maihin noin 135 miljoonan euron arvosta.

Niin sanotun Äänisen moottoritien oli tarkoitus kulkea Parikkalan kohdalta ainakin Petroskoihin asti. Suomen hallitus päätti syyskuussa aloittaa valmistelun kansainvälisen rajanylityspaikan avaamiseksi Parikkalaan vuonna 2024.

Syytettyjen mukaan moottoritietä suunnittelemaan palkattiin suomalaisfirma, jonka nimi oli HTR Talonrakennus. Syyttäjän mukaan yhtiöllä ei ollut oikeaa liiketoimintaa tai liiketiloja.

Katri Levänen

Venäjän Karjalan moottoritien olisi tarkoitus kulkea Parikkalan rajanylityspaikan kautta.
Venäjän Karjalan moottoritien olisi tarkoitus kulkea Parikkalan rajanylityspaikan kautta.

Epäiltynä jutussa ovat suomalaisfirmassa toimineet 70- ja 44-vuotiaat virolaismiehet. Lisäksi epäiltynä on 44-vuotias venäläismies. Kaikki epäillyt ovat kiistäneet rikoksen.

Oikeudessa syyttäjä selvittää, mistä rahat suomalaisyhtiöön tulivat. Ketään ei voida tuomita rahanpesusta, ellei pystytä osoittamaan, että rahat on alun perin hankittu rikollisella toiminnalla.

Syyttäjä väittää, että rahat olivat peräisin rikollisesta toiminnasta ja kulkivat rikollisryhmän hallitseman venäläispankin kautta. Pankki on sittemmin lakkautettu. Raha jatkoi syyttäjän mukaan matkaansa kehitysyhtiön kautta suomalaisfirmaan.

Syyttäjä nojaa todisteena rahojen alkuperästä moskovalaisen tuomioistuimen vuonna 2015 antamaan tuomioon.

Päivitämme uutista.