Parikkala–Syväoro on odottanut ratkaisuaan vuosikymmenet – Taas kerran Suomi ja Venäjä istuvat neuvottelemassa rajanylityspaikan tilanteesta

Matkaa Parikkalan keskustasta Syväoroon on seitsemän kilometriä. Matkaa Parikkala–Syväoro -rajanylityspaikalta Pietarin moottoritielle on vain noin 20 kilometriä.

Parikkala–Syväoro on odottanut ratkaisuaan vuosikymmenet – Taas kerran Suomi ja Venäjä istuvat neuvottelemassa rajanylityspaikan tilanteesta

Parikkalan kunta on ajanut kansainvälisen rajanylityspaikan avaamista Kolmikantaan Parikkala–Syväoro -rajanylityspaikalle kauan. Edunvalvontaa tehtiin jo 1960–70 -luvuilla. Näin kertoo Parikkalan kunnanjohtaja Vesa Huuskonen.

Viime vuosina kunta on ajanut tätä uudistusta yhdessä maakuntaliittojen, yrittäjien, alueen kuntien ja erityisesti Savonlinnan kaupungin kanssa.

Nyt Parikkala–Syväoro -rajanylityspaikalla on Tullin ja Rajavartioston tavanomaiset tarkastustilat samoin kuin nykyistä liikennettä palvelevat ajokaistat.

— Kansainvälinen status ja liikennemäärän lisäys vaatisi Suomelta 20–30 miljoonaan euron investoinnit raja-aseman rakenteisiin ja kaista-alueille. Venäjällä investointitarve on vähintään vastaavaa luokkaa, Huuskonen kertoo.

Kaavoituksessa on jo tehty varauksia ja lisää niitä huomioidaan tänä vuonna

Valtatie 6 Parikkalassa on melko hyvässä kunnossa tien liikennemääräänkin nähden.

Parikkala–Syväoro -rajanylityspaikan muutos kansainväliseksi vaatisi liikenneolojen kunnostusta. Valtatie 6:n liittymässä tarvitaan isoa remonttia ja rautatien yli johtava silta tulisi uusia. Lisäksi tarvitaan vähäisempiä kunnostustöitä.

Näiden remonttien on arvioitu vaativan Suomelta noin 4,5 miljoonaa euroa.

Kaikkea tätä on valmisteltu yhdessä Etelä-Karjalan liiton kanssa. Työt ovat mahdollisia tehdä Kaakkois–Suomi–Venäjä CBC 2014–2020 –ohjelman tuella jo vuosina 2018–2019.

Raja-aseman alueen maakuntakaavaan, ja Kolmikannan osayleiskaavaan on osittain jo tehty, ja tänä vuonna vielä tehdään riittävät varaukset rajaliikenteen logistiikan ja huolinnan tarpeisiin.

Venäjällä tietyöt Syväoron rajanylityspaikalta Pietariin johtavalle federaatiotielle valmistuivat jo vuonna 2015.

Tieyhteys Lahdenpohjan tasalta Pietariin on erinomaisessa kunnossa ja valmis. Lähivuosina Venäjällä jatketaan federaatiotien parantamista Sortavalaan, myöhemmin ehkä Petroskoihin saakka.

Tilapäinen Parikkala–Syväoro -rajanylityspaikka on tarkoitettu nyt Suomen ja Venäjän puutavarakuljetuksiin ja muulle vastaavalle hyötyliikenteelle. Sen kautta ei voi matkustaa turistina Venäjälle.

Tietyt raja- ja kulttuuriyhteistyötä tekevät henkilöt voivat käyttää sitä rajanylityksiin erityisluvin.

Matkailjoiden liikkuminen helpottuisi, kun välimatkat lyhenisivät

Matkaa Parikkalan keskustasta Syväoroon on seitsemän kilometriä. Matkaa Parikkala–Syväoro -rajanylityspaikalta Pietarin moottoritielle on vain noin 20 kilometriä. Vaihtoehtoinen reitti kulkee Imatran, Nuijamaan tai Virolahden rajanylityspaikkojen kautta.

Suomalaisille turisteille vaihtoehtoiset reitit Pietarin suuntaan eivät ole Huuskonen mukaan merkittävä ongelma, mutta niiden kautta liikenne Karjalan tasavallan suuntaan Laatokan pohjoisrannalle sekä Sortavalan suuntaan hidastuu merkittävästi.

Venäläisten turistien luontevin reitti Parikkalaan, Savoon ja pohjoiseen kulkee juuri Kolmikannasta.

Venäjän puolella Lahdenpohjasta pohjoiseen mentäessä tien kunto heikkenee huonoksi. Siksi venäläisten turistien kynnys lähteä omalla autolla tai bussilla Pohjois-Karjalaan ja sieltä Pohjois-Suomeen kasvaa merkittävästi. Tämäkin puoltaa Parikkalan rajanylityspaikan kehittämistä.

Jos Kolmikannassa toimisi kansainvälinen rajanylityspaikka, lyhenisi matka Helsingistä Petroskoihin 80 kilometriä, Lappeenrannasta Sortavalaan 100 kilometriä ja Imatralta Lahdenpohjaan 140 kilometriä.

— Myös Pietarin ja Pohjois-Karjalan sekä Pietarin ja Etelä-Savon yhteys maanteitse paranee. Matka-aika lyhenee Venäjän parempien tieyhteyksien ansiosta, Huuskonen sanoo.

Parikkala ja Lahdenpohja voisivat lisätä keskinäistä kumppanuuttaan

Parikkalan Kolmikannan ja Venäjän Syväoron hankkeen hitauteen on vaikuttanut taloudellisesta, ja osin poliittisesta tilanteesta johtuva Suomen ja Venäjän välisen liikenteen dramaattinen lasku vuodesta 2014.

— Tämä johti siihen, että uusien investointien sijaan halutaan ulosmitata jo Imatralle ja Nuijamaalle tehdyt rajainvestoinnit, ja niiden myötä kasvanut kapasiteetti, Huuskonen arvioi.

Kyse on siitä, että jo toimivien rajanylityspaikkojen läpäisykyky olisi maksimaalinen.

Parikkala–Syväoro -rajanylityspaikan uudistamisesta hyötyisi erityisesti matkailu ja yritykset.

— Myös Lahdenpohjan ja Parikkalan vahvuuksista jää nykytilanteessa paljon hyödyntämättä.

Uukuniemellä toimi aikoinaan tilapäinen rajanylityspaikka, jonka toiminta hiipui hiljalleen

Nykyisen Parikkalan kunnan pohjoisosassa, silloisen Uukuniemen kunnan alueella ollut Uukuniemen tilapäinen rajanylityspaikka Venäjälle avattiin 5. päivä heinäkuuta 1993.

Suomen ja Venäjän välisen rajajärjestyssopimuksen mukaisesti avaamisesta päättivät tuolloin Suomessa Etelä-Karjalan ja Venäjällä Sortavalan rajavaltuutetut.
Parikkalan kunnanjohtajan Vesa Huuskosen käsityksen mukaan silloisella ulkoministerillä Paavo Väyrysellä oli keskeinen rooli rajanylityspaikan avaamiseen liittyvässä poliittisessa keskustelussa Venäjän kanssa.

Uukuniemen rajanylityspaikka suljettiin virallisesti vuonna 2010. Sulkemisen taustalla oli Suomen ja Venäjän rajayhteistyössä ilmennyt tarve vähentää yleensä tilapäisiä rajanylityspaikkoja, joilla liikennettä ei oltu nähty vuosiin. Liikenteen rajavalvonta haluttiin keskittää muutamalle toimivalle rajanylityspaikalle.

Uukuniemen rajanylityspaikalla liikenne hiipui olemattomiin jo 2000-luvun alusta alkaen.

Tilapäisten rajanylityspaikkojen rajaliikenne haluttiin keskittää sinne, missä oli nähtävissä todellisia tarpeita lähinnä puuntuonnille Venäjältä Suomeen.

Seurantakomiteassa haetaan parasta aikaa ratkaisua rajanylityspaikan rahoitukseen

EU:n Kaakkois-Suomi—Venäjä rahaston seurantakomitea käsittelee parhaillaan Parikkala–Syväoron rajanylityspaikan rahoitustilannetta.
Etelä-Savon maakuntaliiton maakuntahallituksen savonlinnalainen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen on komitean jäsen. Hän edustaa komiteassa maakuntaliittoa.

Suomi on nostanut komitean käsittelyyn viisi omaa hankettaan samoin kuin Venäjä. Pöydällä on siis kymmenen hanketta, jotka on tarkoitus rahoittaa EU:n rahoituksella ja kansallisella rahoituksella.

— Syväoro on yksi Suomen esiin nostamasta viidestä hankkeesta, jonka rahoitusta komiteassa valmistellaan koko ajan. Syväoro kuuluu niin sanottujen Large Investment Projects -hankkeiden joukkoon, Wuorinen kertoo.

Rahoitus pyritään järjestämään Parikkala–Syväoro -hankkeessa liikenneolojen saamiseksi kuntoon Suomen puolella. Venäjällä tarvittavat tiejärjestelyt on jo tehty.

Wuorisen mukaan rahoituksen onnistuminen vaatii Suomelta ja Venäjältä yhteisen näkemyksen esiin otetuista hankkeista.

— Ja tämä osa rahoituksen käsittelyssä on meillä toistaiseksi kesken.

— Valmistelu menee kuitenkin koko ajan siihen suuntaan, että Parikkala-Syväoron liikennejärjestelyjen kuntoon saattaminen Suomessa saisi viimein rahoituksen taakseen.

Seurantakomitea pyrkii saamaan päätökset rahoitettavista kohteista jo tänä vuonna.

— Sitten on tarkoitus, että saisimme nuo kaikki kymmenen kohdetta liikkeelle vuoteen 2020 mennessä. Näiden hankkeiden hankekausi alkoi vuonna 2014 ja päättyy vuonna 2020, Wuorinen kertoo.

Seurantakomiteassa on yksi edustaja kustakin kolmesta maakunnasta eli Etelä-Savon lisäksi Kymestä ja Etelä-Karjalasta. Lisäksi komiteassa on yksi ely-keskuksen edustaja.

Komiteaan ovat jäsenensä nimenneet liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö. Venäjältä on vastaavat seitsemän edustajaa.

Kyseisiin hankkeisiin olisi mahdollisuus saada EU:n rahaa 80 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Loppu olisi kansallista rahaa.

— Nämä ovat tärkeitä hankkeita myös siksi, että EU:n rahoitusosuus niissä on niin merkittävä, Wuorinen sanoo.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.