Helleaalto vyöryy Savonlinnankin seudulle — Katso vinkkejä helteeltä suojautumiseen!

Savonlinnan alueelle on luvassa helteitä koko loppuviikoksi. Helle on vaaraksi jokaiselle, jos siihen ei varaudu riittävästi.

Soila Puurtinen

Helteet ovat saapuneet vihdoin myös Itä-Suomeen, kun Savonlinnan alueelle on torstaiksi luvattu hellerajan rikkovia lämpötiloja.

Lämpimistä säistä päästäänkin nauttimaan koko loppuviikon, sillä Ilmatieteen laitoksen mukaan aurinkoisia kelejä on luvassa koko loppuviikon. 

Korkeisiin lämpötiloihin pitää kuitenkin varautua, sillä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan helteestä aiheutuvat terveysriskit lisääntyvät jo yksittäisinä lämpiminä päivinä.

Helteellä ihmisen ja eläinten elimistöt kuumenevat ja kuivuvat. Terveystalon julkaiseman tiedotteen mukaan ihminen voi hikoilla helteellä jopa 12 litraa päivässä.

— Helteellä vaarana on elimistön liiallinen lämpeneminen ja kuivuminen. Sen tunnistaa esimerkiksi heikotuksesta, sekavuudesta, pahoinvoinnista ja ripulista. Hikoilun loppuminen ja kuiva iho ovat merkkejä jo vakavammasta nestehukasta. Päähän porottava aurinko voi aiheuttaa myös auringonpistoksen, joka oireilee päänsärkynä, ärtymyksenä ja huimauksena, kertoo yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta tiedotteessa.

Porottava aurinko voi myös aiheuttaa ihon palamista, ja ihon palaminen melanoomaa, eli ihosyöpää. Lagus ohjeistaa pukeutumaan vaaleasta ja hengittävästä kankaasta valmistettuihin ohuisiin ja väljiin vaatteisiin. Pään ja niskan aluetta voi suojella käyttämällä leveälieristä hattua.

— Myös raskasta fyysistä työtä tulisi välttää helteellä. Jos niiltä ei voi välttyä, täytyy muistaa pitää taukoja ja juoda tarpeeksi nestettä.

Nesteytys kannattaa hoitaa hyvin

Riittävä nesteyttäminen auttaa elimistöä säätelemään lämpötilaansa. Nesteitä tulisi normaalisti saada päivässä 2–2,5 litraa, joista puolet tulee ruoan mukana. Helteellä kehon tarvitsema nestemäärä tuplaantuu helposti.

Elimistö poistaa lämpöä hikoilemalla, ja ihminen hikoilee keskimäärin 0,5-1 litraa päivässä. Ulkolämpotilan ampaistessa yli 25 asteeseen, voi hikoiltava nestemäärä nousta jopa 12 litraan.

— Neste- ja suolatasapaino pysyy kunnossa, kun korvaa kehosta haihtuneen nesteen nauttimalla juomaa, jossa on mukana elektrolyyttejä, eli natriumia tai kaliumia. Helteellä hyviä janojuomia ovatkin veden lisäksi esimerkiksi vissyt tai mehut, Lagus vinkkaa.

Janon tunne on myöhäinen merkki veden tarpeesta. Myös virtsan vähäinen määrä ja tummunut sävy kertoo alkavasta nestehukasta.

Nesteytyksen pitää myös olla oikeanlaista. Lagus muistuttaa alkoholin ja kofeiinin haitallisesta kuivattavasta vaikutuksesta. Terassilla istuessa kannattaa juoda lasillinen vettä joka toinen lasillinen.

Elimistö saa nesteitä myös ruuasta. Helteellä kannattaa myös syödä säännöllisesti.

— Helteellä ruokahalu helposti vähenee. Ruoka auttaa kuitenkin osaltaan ylläpitämään neste- ja suolatasapainoa sekä turvaa energiavarastojen säilymisen. Hyviä välipaloja ovat esimerkiksi nestettä ja kivennäisaineita sisältävät hedelmät ja vihannekset. Kun kesäkuumalla muistaa syödä ja juoda riittävästi, olokin pysyy hyvänä ja lomapäivistä nauttii enemmän.

Toiset ovat alttiimpia

Helteelle erityisen alttiita ryhmiä ovat tietyt ihmisryhmät. Pienet lapset, ikääntyneet ja pitkäaikaissairaat tarvitsevat erityistä huolta helteellä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos listaa nettisivuillaan sairauksien riskiryhmän.

Helteelle erityisen alttiiksi tekeviä sairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, krooniset hengityselinsairaudet, diabetes, munuaissairaudet, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt kuten dementia, depressio ja päihderiippuvuudet ja hermoston sairaudet, kuten Alzheimerin tauti ja Parkinsonin tauti.

Yli 75-vuotiailla elimistön lämmönsäätely laskee ja nestehukan riski kasvaa.

Pienille lapsille ja vauvoille ei ole vielä kehittynyt riittävää lämmönsäätelyä, ja he kärsivät herkemmin nestehukasta. Lapset eivät myöskään ymmärrä itse suojautua kuumuudelta.

Lapsia ja lemmikkieläimiä ei pidä jättää pysäköityyn ajoneuvoon helteellä.

Lemmikeistä pidettävä myös huolta

Lasten kaltaisesti kaikki lemmikkieläimet eivät osaa huolehtia voinnistaan kuumalla säällä. Kissat hakeutuvat itse viileämmille paikoille, mutta innokkaasti ulkona peuhaavat koirat eivät ymmärrä olevansa alttiita lämpöhalvaukselle.

Kuopion Eläinlääkärikeskus listaa nettisivuillaan hyviä keinoja lämpöhalvauksen ennaltaehkäisemiseen ja koiran elvyttämiseen.

Koiran lämpöhalvausta voi ennaltaehkäistä pitämällä aina raikasta vettä saatavilla, ja lenkittämällä koiraa aikaan jolloin aurinko ei paista kuumimmillaan. Koiralle voi myös syöttää viileitä koiranruokia.

Lämpöhalvauksen voi tunnistaa koiran tavallista kovemmasta läähätyksestä, kouristelusta ja vapinasta, sekä tummanpunaisista limakalvoista ja kielestä.

Ensiapuna koira pitää viedä saman tien varjoon ja kastella sen vartalo vedellä, antaa sille juotavaa, ja huolehtia tuuletuksesta. Lämpöhalvaantunut koira pitää viedä aina lääkäriin, kuten mikä tahansa lemmikki.