Savonlinna ei saa urheilulukiota — Taidelukiolle erityinen kehittämistehtävä

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erityisen koulutustehtävän 75 lukiolle. Savonlinnan taidelukio jatkaa musiikki- ja kuvataidepainotteista opetusta ja sai valtakunnallisen kehittämistehtävän. Savonlinnan lyseon lukio ei saanut hakemaansa urheilulukiota.

Tuija Pauhu

Savonlinnan taidelukiosta koulutuksen arviointikeskus toteaa, että lukio on omalla alueellaan vahva musiikin erityistehtävän toteuttaja.

Savonlinnan taidelukio sai pitää musiikin ja kuvataiteen opetuksen ja lisäksi vielä valtakunnallisen kehittämistehtävän. Lyseon lukio taas ei saa ensi syksynä omaa urheilulukiota.

Asiasta päätti opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.). Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi erityisen koulutustehtävän 75 lukiolle.

Erityisistä koulutustehtävistä päätettiin niin, että koulutuksen arviointikeskus arvioi eri lukioiden edellytykset. Virkamiestyöryhmä taas pohti valtakunnallista koulutustarvetta. Arviointikeskus jakoi lukiot erityistehtävien osalta neljään ryhmään — niihin, joilla on erinomaiset, hyvät tai kohtalaiset edellytykset tai ei edellytyksiä ollenkaan.

Näiden pohjalta muodostui esitys, jonka ministeri hyväksyi.

Taidelukiossa erinomaiset valmiudet

Timo Seppäläinen

Savonlinnan Taidelukiolla kuuluu lukioihin, joilla on parhaimmat edellytykset tehtävänsä toteuttamiseen.

Savonlinnan taidelukio saa pitää musiikki- ja kuvataidepainotteisen opetuksen, ja näiden lisäksi taidelukio sai valtakunnallisen kehittämistehtävän.

—Tämä on meille merkittävä asia. Vain 11 lukiota Suomessa sai kehittämistehtävän ja taidelukio on yksi niistä, kertoo lukion rehtori Reima Härkönen.

Erityisesti Härkösen mieltä lämmittää se, että auditointi tehtiin objektiivisesti hakemusten perustella, eikä kyse ole esimerkiksi kompensaatioista.

Kehittämistehtävään on varattu 2 miljoonaa euroa, jotka jaetaan 11 lukion kesken, mutta jakoperusteita ei vielä tiedetä. Lisää informaatiota saadaan loppuvuoden aikana.

— Tämä joka tapauksessa parantaa meidän taloudellista asemaamme. Tuntuu melkein synttärilahjalta, Härkönen sanoo Taidelukion juhlavuoteen viitaten.

Härkönen toteaa myös, että kehittämistehtävä ja erinomaiset arviot luo usko Taidelukion tulevaisuuteen.

— Tämä osoittaa, että Savonlinnan taidelukio on vahva toimija nyt ja jatkossakin.

Savonlinnan Taidelukio kuuluu lukioihin, joilla on parhaimmat edellytykset tehtävänsä toteuttamiseen.

Taikkarilla on vahva kokemus ja näyttö toiminnastaan sekä musiikissa että kuvataiteissa. Savonlinnan taidelukiosta koulutuksen arviointikeskus toteaa, että lukio on omalla alueellaan vahva musiikin erityistehtävän toteuttaja. Taidelukion vahvuuksia on henkilöstön syvä ammatillinen osaaminen yhdistettynä laajaan yhteistyöverkostoon. Se antaa koululle erinomaiset valmiudet edistää musiikin erityistä osaamista.

Ainoana uhkatekijänä nähdään Savonlinnan alueen heikko kehitys.

Lyseolla voisi olla rooli Itä-Suomessa

Soila Puurtinen

Reetta Joronen (vas), Jussi Tiainen (takana), Simo Suppola, Petra Nieminen, Henna Sallinen ja Martta Hämäläinen opiskelevat lyseon kilpaurheilulinjalla. Kun urheilulukiosta puhuttiin tammikuussa, opiskelijat kertoivat, että heidän olisi helpompi opiskella matemaattisia aineita ja muita haluamiaan oppiaineita, jos lukio olisi virallinen urheilulukio.

Savonlinnan lyseon lukio haki urheilupainotteisuutta. Savonlinnan edellytykset arivoitiin kohtalaisiksi. Arviointikeskus muistuttaa, että Itä-Suomessa ei ole urheilulukiota, ja Savonlinnan lyseon roolia siinä voitaisiin harkita.

Arvion mukaan kilpaurheilulinja on osoittanut toimivuutensa, vaikka sen toiminta onkin ollut hyvin paikallista. Yhteistyö maakunnallisen urheiluakatemian ja urheiluopiston kanssa on hyvää, tosin yhteistyötä lajiliittojen kanssa pitäisi kehittää merkittävästi.

Koulutuksen arviointikeskus korostaa omassa raportissaan, että urheilulukioverkoston tulisi mukailla valtakunnallista huippu-urheiluverkostoa, joka taas perustuu lajiliittojen painotuksiin urheiluakatemioissa. Näin polku olisi yhtenäinen nuorelle urheilijalle.

Lukioilta edellytettiin myös, että pelkkä tilan tai aamuharjoittelun järjestäminen ei riitä, vaan että toimintaa ja henkilöstön osaamista on kehitettävä kokonaisvaltaisesti ja yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Savonlinnan lyseon lukio pärjäsi arvionneissa paremmin kuin myös urheilulukion asemaa hakenut Mikkelin lukio, jolla ei arvioitu olevan edellytyksiä erityiseen koulutustehtävään.

Päivitetty 16.13 Reima Härkösen kommentit ja taidelukion kehittämistehtävä.