Kerimäellä itsenäisyysjuhlassa palkittu Sahakuution Jari Suomalainen paljasti, että ura sai alkunsa Pihlajaveden saaressa sijainneen kotitilan navettaprojektista

” Toivottavasti tämä antaa toivoa, että näilläkin kairoilla on mahdollisuus elää.”

Tuija Pauhu

Pääkanta-säätiön varapuheenjohtaja Maire Hämäläinen luovutti Kerimäkeläinen maineteko -palkitulle Jari Suomalaiselle Kerimäen historia -kirjasarjan ja puheenjohtaja Kauko Rauhansalo kunniakirjan.
Pääkanta-säätiön varapuheenjohtaja Maire Hämäläinen luovutti Kerimäkeläinen maineteko -palkitulle Jari Suomalaiselle Kerimäen historia -kirjasarjan ja puheenjohtaja Kauko Rauhansalo kunniakirjan.

Tuija Pauhu

Jari Suomalainen kiitti Kerimäkeä hyväksi toimintaympäristöksi.

Tuija Pauhu

Itsenäisyyspäivän juhlintaa vuoden 2018 malliin: vasemmalla juhlapuhuja Reijo Jantunen, Virpi ja Toivo Loikkanen, Elli ja Kauko Rauhansalo, Jari Suomalainen ja Maire Hämäläinen.

Uutta väriä Kerimäen perinteiseen itsenäisyyspäivän juhlintaan toi nyt toista kertaa jaettu Kerimäkeläinen maineteko -kunniamaininta, jonka sai tänä vuonna Sahakuutio Oy:n pääomistaja Jari Suomalainen.

Suomalainen paljasti kiitospuheessaan, että puunjalostus alkoi kiinnostaa ammatillisessa mielessä, kun Pihlajaveden saaressa sijaitsevalle kotipaikalle ryhdyttiin rakentamaan uutta navettaa. Sen rakentamisessa tarvittiin kenttäsirkkeliä.

— Siitä lähdettiin liikkeelle, ja nyt on varmasti miljoona kuutiota lähiseudun metsissä kasvanutta sahatavaraa jalostettu vientituotteiksi. Se tarkoittaa, että paikallistasolle on jäänyt 180—200 miljoonaa euroa metsärahaa, Suomalainen oli laskenut.

Yritys on keskittynyt huonekalu- ja liimapalkkiteollisuuteen, ja se vie tuotteitaan 32 maahan.

— Toivottavasti tämä antaa toivoa, että näilläkin kairoilla on mahdollisuus elää.

Tuija Pauhu

Juhlapuhuja, eversti evp.Reijo Jantusen puheessa kuvastui huoli ilmastonmuutoksesta.

Tuija Pauhu

Kerimäki-isäntä Kari Muhonen toivoi itsenäisyyspäivän juhlassa, että seudulla käärittäisiin hihat ja löydettäisiin yhteinen Savonlinna-sävel.

Tuija Pauhu

Louhen koulun ja Kerimäen kappeliseurakunnan lapsiryhmä ilahdutti raikkaalla laulullaan.

Pitää osata tinkiä totutusta tasosta

Juhlapuheen pitänyt eversti evp Reijo Jantunen muistutti kerimäkeläisiä ilmastotalkoiden tärkeydestä.

— Veteraanit panivat rintamalla kaiken alttiiksi ja kotirintamallakin jouduttiin elämään alle totutun tason. Nyt ollaan taas tilanteessa, jossa tuosta totutusta tasosta pitää olla valmis tinkimään. Luonto ei vaan kestä.

Jantusen mukaan lisää kasvua -politiikkaa ei voida jatkaa, sillä siitä seuraa lisää luonnonkatastrofeja, nälänhätää ja pakolaisuutta.

— Muutos antaa myös uusia mahdollisuuksia, ja mahdollisuuksiin pitää tarttua.

Tuija Pauhu

Savonlinnalaiset Anneli ja Markku Harvistola juhlivat itsenäisyyttä mökkipaikkakunnallaan.

Tuija Pauhu, Tuija Pauhu

Anne Heikkisen johtama Kerimäen naislaulajat kajautti ilmoille Finlandia-hymnin.

Auton nokka kohti Kerimäkeä

Aina se auton nokka vaan kääntyy Kerimäelle myös itsenäisyyspäivänä, nauravat Kerimäen koulukeskuksen ruokasalissa kakkukahvia nauttivat savonlinnalaiset Anneli ja Markku Harvistola.

Nojanmaassa asuvalla Harvistolan pariskunnalla on loma-asunto Puruveden rannalla, ja Markku on syntyjään Kerimäen poikia.

Puhe kääntyy harvinaiseen sukunimeen, josta voi Markun mukaan kiittää tai syyttää hänen isäänsä.

— Isäni halusi muuttaa suomalaiseksi oman Qvintus-sukunimensä. Onhan sekin omanlaistaan isänmaallisuutta.

Tänä vuonna Harvistolat empivät itsenäisyyspäivän juhlaan lähtemisen kanssa viime metreille.

— Mutta sitten päätettiin, että juhlaan osallistuminen tuo itsenäisyyspäivään juhlan tuntua. Ja onhan meillä täällä paljon tuttuja.

Kerimäen itsenäisyyspäivän juhlan olivat järjestäneet Kerimäen kappeliseurakunta, Kerimäki-seura, Pääkanta-Säätiö ja Savonlinnan kaupunki.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut