Hirvet ryntäilevät nyt liikenteen sekaan — Teiden varsilla voi liikkua riistaeläinten ohella myös jahtiporukkaa

Ratin takana pitää olla tarkkana ja hiljentää tarvittaessa vauhtia, jotta vaaratilanteilta vältytään.

Hirvet ovat liikkeellä. Nyt eletään taas vuodenaikaa, joka edellyttää autoilijoilta riskien ennakointia.
Hirvet ovat liikkeellä. Nyt eletään taas vuodenaikaa, joka edellyttää autoilijoilta riskien ennakointia.

Taas on koittanut se vuodenaika, kun autoilijoiden on oltava ratin takana hereillä hirvien vuoksi. Etelä-Savossa ei hirviä voi metsästää vielä mantereen puolella, mutta hirviä ajaa nyt liikkeelle kiima eli rykimä.

Riistaväki ja Liikenneturva muistuttavat autoilijoita kasvavasta hirvikolaririskistä. Käytännössä riskiin pitää tien päällä reagoida varsinkin nopeutta hiljentämällä hirvivaroitusalueilla.

Toivottavasti autoilijat oikeasti huomioivat, että metsästyskaudella liikehdintä teiden varsilla vilkastuu. — Esa Hinkkanen

Vauhtia pitää vähentää silloinkin, jos tienvarsilla näkyy liikkuvan huomioliiveihin pukeutuneita ihmisiä.

Autoilijoiden on tärkeää muistaa sekin tosiasia, että riski törmätä hirveen on suuri niillä paikoilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat.

Riistaväkeä on maastossa ja mahdollisesti maanteiden tuntumassa liikkeellä nyt senkin takia, että metsästäjät ovat harjoittamassa maastossa koiriaan.

— Yleisesti kuvaten teiden varsilla on nyt syksyisin liikkeellä jahtiväkeä. Metsästäjien pitää ottaa itsekin totta kai vastuuta kaikkien turvallisuudesta. Toivottavasti erityisesti autoilijat ottavat huomioon, että metsästyskaudella liikehdintä teiden varsilla vilkastuu, sanoo Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Esa Hinkkanen.

Savonlinnassa tapahtui keskiviikkoiltana hirvikolari, kun henkilöautoon törmäsi Lähteelässä kookas uroshirvi.

Hinkkanen on lähes varma, että kyse ollut juuri kiiman sokaisemasta hirvisonnista. Nämä yksilöt säntäilevät nyt varsin päättömästi etsiessään itselleen sopivaa kumppania.

Hinkkanen toivoo autoilijoiden laskevan vauhtiaan reippaasti myös silloin, jos maantiellä ollaan selvittämässä hirvikolarin jälkeistä tilannetta.

Suurriistavirka-apu eli SRVA on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka antaa poliisille virka-apua.

Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen tai suurpetojen karkotukset asutusalueilta.

Hinkkanen kertoo riistaväen kokemuksista, ettei kaasujalkaa aina löysätä, vaikka onnettomuuspaikalla olisi tilanne päällä.

— Vaikka maatiellä olevasta toiminnasta varoitetaan selkeästi, eivät kaikki autoilijat siitäkään huolimatta hiljennä vauhtiaan. Tätä tapahtuu liian usein, Hinkkanen harmittelee.

Hirvijahtiin on saanut lähteä Etelä-Savossa pelloille tai saaristoon jo syyskuun alussa. Mantereella hirvijahti alkaa Etelä-Savossa 12. lokakuuta.

Vuonna 2017 Suomen teiltä tilastoitiin 1824 hirvionnettomuutta. Samana vuonna hirvien kanssa kolaroitiin eniten Pohjois-Savon, Pohjois-Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Uudenmaan ely-keskusten alueella.