Savonlinna saattaa lähteä kisaamaan erä- ja luontokulttuurimuseosta – Museo voisi sijoittua Luston yhteyteen tai Kuninkaankartanonmäelle

Kaupunginhalitus ja elinkeinojaosto miettivät asiaa ensi viikolla.

Metsämuseo Luston yhteydessä erä- ja luontokulttuurimuseolle ei ehkä tarvittaisi kuin näyttely- ja varastotilat.
Metsämuseo Luston yhteydessä erä- ja luontokulttuurimuseolle ei ehkä tarvittaisi kuin näyttely- ja varastotilat.

Savonlinnan kaupunki harkitsee tavoittelevansa alueelleen valtakunnallista erä- ja luontokulttuurimuseota.

Kunnilla on tammikuun loppuun asti aikaa ilmaista kiinnostuksensa museosta. Savonlinnan kaupunginhallitus ja elinkeinojaosto pohtivat asiaa ensi viikolla.

Kaupunginjohtaja Janne Laine esittää, että kaupunginhallitus maanantaina valtuuttaisi elinkeinojaoston ilmaisemaan kantansa asiasta ja että jaosto tiistaina päättäisi kaupungin pyrkivän jatkoneuvotteluihin museon saamiseksi.

– Kaupungilla ei tosin ole kovin suuria taloudellisia mahdollisuuksia osallistua museon investointiin ja vuotuisiin käyttömenoihin, Laine toteaa Itä-Savolle sähköpostilla.

Joulukuussa 29 kaupunginvaltuutettua allekirjoitti aloitteen, jonka mukaan kaupungin pitäisi hakea alueelleen erä- ja luontokulttuurimuseota.

Erä- ja luontokulttuurimuseoprojektin käynnistäjinä ovat Suomen Metsästysmuseo, Suomen Kalastusmuseoyhdistys, maa- ja metsätalousministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä museovirasto. Ne myös valitsevat museon sijaintikunnan huhtikuun loppuun mennessä. Samalla kunta sitoutuu museosta koituviin kustannuksiin.

Päätökseen vaikuttavat museon merkitys paikkakunnalle, tarjolla oleva sijainti, vierailijapotentiaali, synergia- ja kumppanuusedut sekä paikkakunnan valmius rahoittaa rakentamista ja toimintaa.

Museolle on tarkoitus rakentaa noin 6 000 neliön kokoiset, arkkitehtonisesti korkeatasoiset uudet tilat.

Museon rakentamisen arvioidaan maksavan noin 30 miljoonaa euroa. Valtio on yleensä maksanut vastaavista investoinneista 30 prosenttia tai eduskunnan päätöksellä jopa 50 prosenttia.

Museon toimintaa hoitamaan perustettaisiin sijaintipaikkakunnalle säätiö.

Erä- ja luontokulttuurimuseon suunnittelussa tavoitteena on 100 000 vierailijaa vuodessa. Museon aluetaloudellisten vaikutusten arvioidaan olevan noin viisi miljoonaa euroa vuodessa.

Soila Puurtinen

Entinen Kansainvälisen viestinnän laitoksen rakennus on kaupungin toinen vaihtoehto erä- ja luontokulttuurimuseon paikaksi.
Entinen Kansainvälisen viestinnän laitoksen rakennus on kaupungin toinen vaihtoehto erä- ja luontokulttuurimuseon paikaksi.

Savonlinnan vs. elinkeinojohtaja Jarmo Häkkinen ja yrityspalvelupäällikkö Juha Turtiainen ovat valmistelleet esityksen, jonka he toivovat vievän kaupungin kisassa jatkoon.

Esityksen mukaan erä- ja luontokulttuurimuseo voisi sijoittua joko Luston yhteyteen rakennettavaan uudisrakennukseen tai vaihtoehtoisesti Kuninkaankartanonmäelle kansainvälisen viestinnän laitoksen entiseen rakennukseen ja taitoteknologiataloon.

Häkkisen mukaan Luston yhteydessä tulisi synergiaa, kun ravintola, auditorio, toimisto ja paikoitusalueet olisivat valmiina.

– Siellä saattaisi riittää, että rakennettaisiin näyttely- ja varastotilat, Turtiainen sanoo.

Uudisrakennusosan hinnaksi tulisi ehkä 7,5 miljoonaa euroa. Ehdotuksen mukaan kaupunki osallistuisi investointiin enintään 300 000 eurolla.

Kuninkaankartanonmäen valttina olisi laaja luonnontilainen alue, johon voisi kehittää ”elävää erämuseota” ulkoilmatoimintoineen.

Kuninkaankartanonmäellä lisärakentamisen tarve saattaisi jäädä 1 500 neliömetriin.

Näyttelytoiminnan kehittämishankkeiden rahoitusosuuksiin kaupunki varaisi 40 000 euron vuosittaisen määrärahan. Tavoitteena olisi yhdessä museosäätiön kanssa hakea hankerahaa niin, että panostus näyttelytoimintaan olisi 260 000 euroa vuodessa.

Projektipäällikkö Timo Kukko: Vanhaan taloon on hankala tehdä museo

Erä- ja luontokulttuurimuseon projektipäällikkö Timo Kukko arvioi, että tammikuun loppuun mennessä noin 20 kuntaa ilmaisee kiinnostuksensa museosta. Niistä 4–5 valitaan neuvotteluihin, joiden perusteella lopullinen valinta tehdään.

Kukon mukaan on mahdollista, että museolle ei rakenneta kokonaan uusia tiloja, jos museon sijaintikunnalla on parempi idea.

Vanhojen, muuhun käyttöön rakennettujen tilojen peruskorjaaminen museoksi kuitenkin epäilyttää häntä.

– Se voi tulla kalliimmaksi kuin uudisrakennus. Museon ilmanvaihtotekniikka on niin monimutkainen, että vanhan rakennuksen peruskorjaaminen museoksi ei ole pikku juttu.

– Näyttelytilan pitää myös olla pimeä, jotta se pystytään valaisemaan asianmukaisesti. Jos vanhan talon ikkunat muurataan umpeen, niin saako siitä enää arkkitehtonisesti kiinnostavaa, Kukko pohtii.

Erä- ja luontokulttuurimuseon rakentaminen jonkin jo toimivan museon yhteyteen on Kukon mielestä hyvä idea.

– Siihen yritämme kannustaa.

Kukko toteaa, että hakijakunnan tehtävänä on keksiä, mistä rahoitus museon rakentamiseen ja museotoiminnan pyörittämiseen tulee siltä osin kuin valtio tai kunta itse eivät niitä kustanna.

– Perustettavalla museosäätiöllähän varoja ei ole.

Kukko arvioi, että museon vuosibudjetti voisi olla noin kaksi miljoonaa euroa. Siitä valtion rahoituksena ja lipputuloina voisi tulla yhteensä puolet. Noin miljoona euroa vuodessa jäisi siten kunnan hankittavaksi.

– Tosin jos museo toimii toisen museon yhteydessä, henkilöstömenoista saadaan säästöjä.

Uusimmat uutiset

Kommentoidut