Uusi selvitys yllätti: Lappeenrannan lentokentän matkailutulosta suurin osa tuleekin Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon

Jos Lappeenrantaan nyt sovittujen reittilentojen koneet täyttyvät, vuonna 2021 matkailutuloa kertyy 30 miljoonaa euroa, arvioi Taloustutkimus. Konkreettisena esimerkkinä tulojen menosta muualle Berliinin lennoilta on jo järjestetty kuljetus Savoon Rantasalmen Järvisydämeen.

Mika Strandén

Ryanair on sopinut reiteistä useisiin kohteisiin, ja matkustajamäärä voi nousta 150 000:een. Matkailutuloa saattaa silloin tulla 30 miljoonaa euroa ympäri Kaakkois-Suomea.
Ryanair on sopinut reiteistä useisiin kohteisiin, ja matkustajamäärä voi nousta 150 000:een. Matkailutuloa saattaa silloin tulla 30 miljoonaa euroa ympäri Kaakkois-Suomea.

Lappeenrannan lentokenttä saattaa tuoda vuonna 2021 jopa 30 miljoonan euron matkailutulot.

Tuloista suurin osa eli 13,3 miljoonaa menee Etelä-Savoon, Etelä-Karjala saa 11,5 miljoonaa ja Kymenlaakso 4,8 miljoonaa euroa. Tähän tulokseen päätyi Taloustutkimus tutkimusjohtaja Pasi Holmin keskiviikkona esittelemässä tutkimuksessa.

Hyödyt leviävät laajalle mutta lappeenrantalaiset veronmaksajat maksavat. — Pasi Holm

30 miljoonaa euroa toteutuu, jos matkustajamäärä nousee 150 000:een vuodessa eli koneet lentävät ympäri vuoden 95 prosentin täyttöasteella, jos matkustajista lähes kolmannes tulee Euroopasta ja jos nämä Euroopasta tulevat yöpyvät Kaakkois-Suomessa neljästä päivästä kolmeen viikkoa ja jos he kuluttavat päivässä 165 euroa henkilöä kohti.

— Yllätys oli matkailuvaikutusten laajuus ja ulottuminen Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon. Tulo ei jää vain tähän maakuntaan, selvittää Holm.

Konkreettisena esimerkkinä tulojen menosta muualle Berliinin lennoilta on jo järjestetty kuljetus Savoon Rantasalmen Järvisydämeen. Pietariinkin kulkee jo bussi lentoaseman kautta.

Kerrannaisvaikutukset nostaisivat matkailutuloa 12 miljoonalla eurolla 42 miljoonaan euroon. Hyötyjiä olisivat lähinnä hotellit, muu majoitustoiminta, matkailupalvelut ja kauppa.

Mika Strandén

Lappeenrannan lentokenttää ei olisi ilman Lappeenrannan kaupungin tukea. Lisää rahoittajia on haussa, kun valtion tukikin saattaa loppua.

Lappeenrannan veronmaksajat rahoittajina

Holm listaa lentokentän ongelmiksi muun muassa rahoitusvastuun lankeamisen liian kapealle pohjalle, lähinnä Lappeenrannan veronmaksajille.

— Hyödyt leviävät laajalle mutta lappeenrantalaiset veronmaksajat maksavat. Lähimaakunnat on saatava mukaan talkoisiin.

Saimaan lentoasemasäätiön hallituksen puheenjohtajan Heikki Järvenpään (kok.) mukaan lähimaakuntia on tarkoitus houkutella mukaan rahoittajiksi.

Järvenpään mukaan lentokenttä pärjää lähivuodet ilman suurempia investointeja. Kiitorata on kuitenkin uusittava viiden vuoden kuluessa. Se maksanee yhdestä kolmeen miljoonaa euroa.

Yksi lentokentän riski on se, että valtio lopettaa vuotuisen miljoonan euron tukensa. Tukipäätös kuluvalle vuodellekin vielä puuttuu.

Lappeenrannan kaupunki voi tukea lentoja valtuustokauden loppuun asti miljoonalla eurolla vuodessa. Ryanair lentää toistaiseksi Ateenaan, Thessalonikiin, Berliiniin, Bergamoon ja Budapestiin. Lisäreitit vaatisivat uusia rahoituspäätöksiä.

Taloustutkimuksen oletuksiin kuuluu myös se, että Ryanair jatkaa lentoja lähivuodet. Esimerkiksi Tampereelta Ryanair lopetti lentoja lyhyellä varoitusajalla.

Eurooppalaisia yöpyjiä saatava lisää, venäläisiä lähes puolet

Tähän mennessä niiden halutuimpien eli eurooppalaisten (ei venäläisten) matkailijoiden osuutta on ollut hankala selvittää. Paljon heitä ei ole ollut, se tiedetään.

— Tämän hetkistä eurooppalaisten lentomatkustajien määrää ei tiedetä, mutta tutkimus- ja analysointikeskus Tak tekee haastattelututkimuksen aiheesta myöhemmin, selvittää Järvenpää.

Viime vuonna lentomatkustajia oli alle 40 000. Tälle vuodelle reitit tarjoavat kapasiteettia vajaalle 75 000 matkustajalle. Ensi ja seuraavalle vuodelle lentomatkustajille olisi tarjolla lähes 150 000 paikkaa. Tuolloin Lappeenrantaan laskeutuisi 400 reittilentokonetta vuodessa.

Venäläisiä matkustajia on selvityksen mukaan jatkossakin eniten eli yli 40 prosenttia lentomatkustajista, eurooppalaisia on vajaa kolmannes ja suomalaisia neljännes.

Holm toteaa, että matkailutulosta yli 80 prosenttia tulisi yöpyviltä eurooppalaisilta. Holm kehottaakin tuotteistamaan matkailuelämyksiä ja tarttumaan yhteistyöhön laajalla alueella.

Venäläiset taas ovat lähinnä kauttakulkumatkustajia. Jos venäläisiä saisi houkuteltua yöpymään, kilisisi matkailutuloa lisää.

Taloustutkimus ei tehnyt varsinaista uutta tutkimusta vaan jalosti ja analysoi olemassaolevaa tutkimustietoa.