Marjastajilla toiveet korkealla – Mustikka kukkii nyt runsaana ja jos kaikki menee hyvin, on heinä-elokuussa poimureille käyttöä

Mustikalle oli hyötyä viileästä keväästä. Kun kukinta lykkääntyi, oli hallasta tavallista vähemmän pelkoa.

Ulla Ylisaari

Jos näistä kaikista kukista saadaan marjoja, niin kylläpä on onnenpäivät! Tähän tapaan mustikka kukki viime sunnuntaina aurinkoisella rinteellä Savonlinnassa.
Jos näistä kaikista kukista saadaan marjoja, niin kylläpä on onnenpäivät! Tähän tapaan mustikka kukki viime sunnuntaina aurinkoisella rinteellä Savonlinnassa.

Mustikka kukkii tällä hetkellä komeasti Savonlinnan seudulla. Maallikon silmin katsottuna näyttää siltä, että kukkia on jopa epätavallisen paljon.

– Maallikkohavainnot ovat ihan oikeita, myöntää erikoistutkija Rainer Peltola Luonnonvarakeskuksesta.

– Tähän mennessä eri puolilta maata kertyneet kukintahavainnot kertovat, että kukinta on runsasta, selvästi runsaampaa kuin esimerkiksi viime vuonna.

Peltola arvelee mustikan hyötyneen siitä, että toukokuu oli tänä vuonna melko viileä, eikä ollut aikaisia hellejaksoja, jotka olisivat houkutelleet mustikan kukkimaan varhain.

– Se on hyvä asia, sillä mitä myöhäisemmäksi kukinta siirtyy, sitä pienempi on hallariski.

Yksi hallayö saattaisi tuhota koko sadon.

Nyt tarvitaan pölyttäjiä ja kesän mittaan sateita

Peltola ei vielä tässä vaiheessa uskalla arvailla lopullisen sadon määrää – Luonnonvarakeskuksen satoennuste valmistuu juhannusviikolla –, mutta hyvältä näyttää.

– Tässä vaiheessa kaikki on kohdallaan: kukinta on runsasta, halloja ei ole näköpiirissä ja kelit suosivat pölyttäjien lentoa. Ainoa, mikä vähän mietityttää, on se, jääkö näin lämpimillä säillä kukinta-aika hyvin lyhyeksi ja riittääkö pölyttäjille tarpeeksi aikaa tehdä työnsä.

Kesän edetessä mustikka kaipaa myös sateita.

– Parina edelliskesänä on ollut hyvin kuivaa, ja sato on jäänyt sen takia heikoksi.

Varpuja kuoli vähälumisena talvena

Iloitessaan runsaasta mustikan kukinnasta metsissä kulkija on saattanut harmikseen havaita myös paljon harmaan-ruskeita, kuolleita mustikanvarpuja. Siihen syynä on vähäluminen talvi. Lunta olisi tarvittu suojaamaan varpuja pakkaselta.

– Mustikka on hyvin herkkä. Jos lunta ei ole, ja pakkasta on kymmenen astetta, nyrkkisääntö on, että puolet mustikanvarvuista kuolee.

Kuolleeseen varpuun ei tietenkään tule kukkia eikä marjoja.

Lopullisesti peli ei kuitenkaan ole menetetty, sillä mustikan biomassasta 80 prosenttia on maan alla, ja maanpäälliset osat uusiutuvat parissa vuodessa ennalleen.