Laine esittää kulttuuripääkaupunkiin yhä miljoonan euron omarahoitusta – Kaupunginhallitus tekee esityksensä maanantaina, valtuusto päätöksensä todennäköisesti viikon kuluttua

Laine mainitsee teknologiapuiston esimerkkinä hankkeesta, jota kulttuuripääkaupunkirahoituksen korotus kahteen miljoonaan euroon uhkaisi.

Tuija Pauhu

Kaupunginjohtaja Janne Laine on elinkeinojaoston kanssa eri mieltä kulttuuripääkaupungin rahoituksesta. Tänään nähdään, mitä kaupunginhallitus sanoo.
Kaupunginjohtaja Janne Laine on elinkeinojaoston kanssa eri mieltä kulttuuripääkaupungin rahoituksesta. Tänään nähdään, mitä kaupunginhallitus sanoo.

Kaupunginjohtaja Janne Laine esittää maanantaina kello 16 kokoontuvalle Savonlinnan kaupunginhallitukselle, että Savonlinnan kaupunki osallistuisi kulttuuripääkaupunkivuoden budjettiin yhteensä miljoonalla eurolla. Lopullisen päätöksen rahoitusosuudesta tekee kaupunginvaltuusto. Valtuusto kokoontuu todennäköisesti ensi maanantaina Savonlinnasalissa.

Kulttuuripääkaupungin budjetti käytetään kuuden vuoden aikana, vuosina 2022–2027 edellyttäen, että Savonlinna valitaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi 2026. Vuotuinen rahoitusosuus olisi Laineen esityksen mukaan siis 166 667 euroa.

Valinnan on määrä tapahtua vuoden 2021 lopulla. Koronapandemian ei ole ilmoitettu vaikuttavan kulttuurikaupunkihakemuksen määräaikoihin.

Elinkeinojaosto esitti omarahoitusosuudeksi kahta miljoonaa euroa

Kaupunginjohtaja Janne Laineen esitys poikkeaa elinkeinojaoston esityksestä. Elinkeinojaosto esitti viikko sitten äänin 5–2, että kaupungin osuus budjetista olisi yhteensä kaksi miljoonaa euroa eli 330 000 euroa vuodessa.

Esityksen kahden miljoonan budjetista tehnyt elinkeinojaoston puheenjohtaja Olli Österlund (kesk.) totesi, että rahoitusosuuden noston tavoitteena on saada myös muut Saimaan alueen kaupungit nostamaan rahoitusosuuttaan.

Österlund pitää kulttuuripääkaupunkistatusta isona alueellisena kehittymismahdollisuutena, jota ei pidä päästää käsiksi.

Österlund ehdotti, että yksityiskohtainen rahoitussuunnitelma tehdään kulttuuripääkaupunkistatuksen varmistuttua. Hän arvioi, että rahoitusta voisi löytyä esimerkiksi erilaisista hankkeista. Esimerkiksi lentoliikenteen tukemiseen kuluvasta 1,2 miljoonan euron summasta osa säästyy, kun kulttuuripääkaupunkiin tulee enemmän maksavia matkustajia.

– Mikäli mitään muuta rahanlähdettä ei löydetä on jokin osuus tässä tapauksessa perusteltua rahoittaa vaikka lainarahalla, Österlund totesi.

Laine: Pandemian takia pitää nopeasti kehittää panostuksia yritysten turvaamiseksi – Laine mainitsee teknologiapuiston esimerkkinä hankkeesta, jota kulttuuripääkaupunkirahoituksen korotus uhkaa

Laine toteaa kaupunginhallitukselle tekemässään esityksessä, että elinkeinojaoston esityksessä ei esitetty kuntalain mukaista katetta kulttuuripääkaupunkirahan korottamiselle.

Jaoston esitys merkitsisi Laineen mukaan nykyisen palvelutuotannon karsintaa. Kate haettaisiin ensisijaisesti hanketoiminnasta sekä toissijaisesti yritysten kehittämis- ja investointihankkeista.

–  Tämän karsinnan seurauksena jouduttaisiin lopettamaan erittäin myönteinen kasvu ja aluekehitykseen erittäin myönteisesti vaikuttaneita hankkeita ja toimintoja, Laine toteaa esityksessään. Näistä yhtenä esimerkkinä hän mainitsee Savonlinnan teknologiapuiston koulutuksen ja kehittämisen ja infrastruktuurin toiminnot, joiden avulla on jo saatu yli 100 miljoonan euron kehitys savonlinnalaisille yrityksille sekä turvattu ammattikorkeakoulun Savonlinnan kampuksen kannattavuus.

Laine korostaa esityksessään, että koronavirus-pandemia vahingoittaa elinkeinoelämää siten, että kaupungin pitää nopeasti kehittää panostuksia yritysten kehityksen turvaamiseksi.

Kaupunginjohtajan esittämä, miljoonan euron rahoitusosuus tarkoittaisi pieniä leikkauksia hanketoimintaan, mutta pääosin jäljelle jäisi normaali hanketoiminta. Kulttuuripääkaupungin rahoitus kuitenkin veisi kehittämis- ja elinkeinopalveluilta liikkumavaran.