Vesikiistojen taustat —  Lue tästä, mitä Kerimaassa on tähän mennessä on tapahtunut

Vesiyhtiö sulki hanat, kun Puikkari vuodesta 2014 alkaen jätti maksamatta riitautetut jätevesimaksut. Kun ely-keskus vuonna 2015 käski kaupungin määritellä Kerimaan vesihuollon jonkin toimijan vastuulle, Kerimaan Lomakeskus tulkitsi, ettei sen tarvitse kerätä alueen asukkailta vesimaksuja.

Annemaija Summanen

Kerimaahan ei tule vettä eikä sieltä lähde jätevettä. Asukkaat kaipaavat pikaista ratkaisua tilanteeseen.
Kerimaahan ei tule vettä eikä sieltä lähde jätevettä. Asukkaat kaipaavat pikaista ratkaisua tilanteeseen.

Savonlinnan kaupunginhallitus käsitteli maanantai-iltana korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, jonka mukaan kaupungin on määriteltävä Kerimaa jonkin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen.

Kaupunginjohtaja Janne Laine esitti, että kaupunginhallitus merkitsisi oikeuden päätöksen tiedoksi ja lähettäisi sen tekniselle virastolle toimenpiteitä varten.

Me asukkaat olemme aina maksaneet kaikki vesi- ja jätevesimaksut, joita meiltä on kerätty. - Annemaija Summanen

Kaupunginhallitus tiedottaa päätöksestään tiistaina.

Viime viikolla kaupunki tiedotti julkisuuteen ja Kerimaan asukkaille, että oikeuden päätös ei velvoita kaupunkia muuhun kuin vesihuoltoalueen määrittelemiseen.

Kaupunki huomautti tiedotteessaan, että kaupunki ei voi ryhtyä järjestämään Kerimaan kiinteistöille vesihuoltoa, koska vesi- ja viemäriverkoston omistaa Puikkari.

Kerimaan vesikiistassa on kyse kahdesta asiasta: Miten saadaan vettä tulemaan hanoista ja kuka ylipäätään on vastuussa alueen vesihuollosta?

Kerimaan vesikiistassa on kyse kahdesta asiasta.

Alueen asukkaille olisi tärkeintä saada mahdollisimman nopeasti käyttökelpoista vettä tulemaan hanoistaan ja jätevedet lähtemään putkistoja pitkin pois taloistaan.

Nyt vedet ja jätevedet eivät kulje, koska Itä-Savon Vesi Oy on sulkenut hanat alueen rajalla. Vesiyhtiö katsoo, että sillä on kymmenientuhansien eurojen saatavat Kerimaan Lomakeskukselta tai Puikkarilta.

Toinen kysymys on se, kenen ylipäätään pitäisi huolehtia vedenjakelusta Kerimaan alueella.

Tästä asiasta Savonlinnan kaupunki ryhtyy neuvottelemaan nyt, kun korkein hallinto-oikeus on todennut, että kaupungin pitää määritellä Kerimaa jonkin vesilaitoksen toiminta-alueeseen.

Kerimaassa on matkailuyrityksen lisäksi noin 70 yksityisten omistamaa asuintaloa. Osassa niistä asutaan käytännössä ympärivuotisesti.

1994 Puikkari osti Kerimaan alueen vesijohtoverkostoineen

1980-luvulla Kerimaan lomakylä aloitti toimintansa. Vesi- ja viemäriverkoston oli rakentanut kunnan perustama osuuskunta, ja se siirtyi vuonna 1986 Paradise Keriland Oy:n omaisuudeksi.
Myöhemmin Paradise Keriland meni konkurssiin. Puikkari Oy osti vuonna 1994 Kerimaan alueen, vesi- ja viemäriverkoston sekä suuren osan alueen taloista.

2002 Kerimaa liitettiin kunnan vesijohtoverkostoon

2002 Kerimaa liitettiin Kerimäen kunnan vesijohtoverkostoon, ja Puikkari ryhtyi markkinoimaan alueelta rantakaavan mukaisia tontteja.

Kerimäen kunnanhallitus hyväksyi liittymissopimuksen sillä ehdolla, että alueen vesi- ja viemäriverkosto säilyi Puikkari Oy:n omistuksessa ja hoidossa.

Liittyessään Puikkari maksoi 500 000 markan liittymismaksun, joka kattoi alueen silloiset rakennukset. Uudisrakennuksista alueen omistaja maksaisi kulloistenkin taksojen mukaiset liittymismaksut.

Vuodesta 2002 alkaen Puikkarilta on laskutettu uudisrakennusten liittymismaksut, jotka Puikkari on siirtänyt edelleen uudisrakentajien maksettavaksi.

Puikkarin toimitusjohtaja Pekka Nurminen tulkitsee nyt, että ”alueen omistaja” vuoden 2002 sopimuksessa tarkoitti kunkin tontin omistajaa.

Käyttömaksut Itä-Savon Vesi Oy on laskuttanut kulloiseltakin matkailuyritykseltä.

Matkailuyritykset ovat keränneet yksityistalouksilta niiden maksut talokohtaisen vesimittarin lukemien perusteella.

Itä-Savon Vesi Oy:lle menevien rahojen lisäksi Puikkari on kerännyt vuodessa 150—200 euroa perusmaksua verkostoon sijoitetun pääoman korkona.

Itä-Savon Vesi Oy:n toimitusjohtaja Reetta-Kaisa Pelkonen sanoo, että yhtiöllä on Kerimaassa vain yksi vesimittari ja yksi liittymissopimus. Talokohtaiset mittarit eivät ole vesiyhtiön.

Nykyinen Kerimaan matkailuyritys on Puikkarin tytäryhtiö. Puikkarin toimitusjohtaja Pekka Nurminen on myös Kerimaan Lomakeskuksen hallituksen puheenjohtaja.

Elyltä kysyttiin, onko Kerimaan vesihuolto järjestetty lainmukaisesti

2013 Nurminen perehtyi vesilakiin, joka oli säädetty 12 vuotta aikaisemmin. Hän huomasi, että lain mukaan kunnalla — eli nyttemmin Savonlinnan kaupungilla — saattaakin olla vastuuta Kerimaan vesihuollosta.

Laissa sanotaan:
”Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään.
Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi.”

Kerimaassa on 70 kiinteistön omistajaa. Nurminen ja muutamat asukkaat kysyivät ely-keskukselta, onko Kerimaan vesihuolto lainmukainen.

Jäteveden laskutuskiista alkoi 2014 — Kerimaa riitautti laskutusperusteen ja jätti osan laskuista maksamatta

2014 Itä-Savon Vesi Oy muutti jäteveden laskutusperustetta. Siihen asti  laskutus perustui jätevesikaivon mittarilukemaan. Jatkossa jätevesistä laskutettaisiin puhtaan veden kulutuksen mukaan, kuten muuallakin Savonlinnassa.

Nurminen ei hyväksynyt yksipuolista laskutusperusteen muutosta. Yksitoista vuotta aiemmin oli kirjallisesti sovittu, että jätevesi mitataan kaivossa olevalla mittarilla ja että sopimusta voidaan muuttaa vain neuvotellen.

Kerimaan Lomakeskus valitti jätevesilaskutuksesta oikeuteen ja alkoi maksaa jätevesilaskut arvioperusteisesti kolmen edellisen vuoden lukemien keskiarvon perusteella. Yhtiö siis maksoi vain osan sille tulleista laskuista.

Asukkaille ei tiedotettu, että laskut jätettiin osittain maksamatta

Alueen asukkaille Puikkari ei tiedottanut jätevesilaskutuksen muuttumisesta eikä siitä, että se jätti kiistanalaiset laskut osittain maksamatta. Asukkaat eivät siis voineet ottaa kantaa toimintatapaan.

— Asukkaille ilmoittaminen ei siinä vaiheessa ollut olennaista. Ajateltiin, että ongelma ratkeaa pian, Nurminen sanoo.

Vuonna 2015 ely käski määritellä vesihuoltoalueen — Kerimaa lakkasi keräämästä asukkaiden maksuja

2015 ely-keskus sanoi, että kaupungin pitää määritellä Kerimaa jonkin vesilaitoksen toiminta-alueeksi. Samaa mieltä olivat kaupungin käynnistämän valituskierroksen päätteeksi korkein hallinto-oikeus joulukuussa 2017.

Kun ely antoi päätöksensä, Nurminen arvioi, että Kerimaalla tai Puikkarilla ei ollut velvollisuutta kerätä kiinteistönomistajilta vesimaksuja eikä hoitaa niitä eteenpäin.

Kerimaa lakkasi vuoden 2015 lopussa keräämästä asukkailta maksuja. Osa asukkaista ihmetteli, miksi heidän mittarilukemansa ja rahansa eivät kelvanneet Kerimaalle.

— Selitimme, että emme laskuta heitä, kun on epäselvää, kenelle tehtäväksi vesihuolto ja laskuttaminen kuuluu, Nurminen kertoo.

Vesiyhtiö sulki vedentulon kesällä 2016

2016 kesällä Itä-Savon Vesi sulki Kerimaan vesiliittymän maksamattomien laskujen takia.

Nurmisen mukaan maksamattomia puhtaan veden laskuja jäi loppulaskussa maksamatta 3 500 euroa.

— Se ei ole vesihuoltolain tarkoittama olennainen maksuviivästys, kun kyse on lähes sadasta kiinteistöstä, Nurminen sanoo.

Riitautettuja jätevesimaksuja on noin 55 000 euroa. Niidenkään perusteella liittymää ei Nurmisen mielestä olisi pitänyt sulkea, kun ne ovat kiistanalaisia ja käräjäoikeuden tutkittavana.
Kerimaa otti käyttöön vanhan vesikaivonsa. Vettä varoitettiin käyttämästä talousvetenä.

2017 suljettiin jätevesiliittymä

2017 syksyllä Itä-Savon Vesi Oy sulki myös Kerimaan jätevesiliittymän. Kerimaan vanha lokakaivo otetaan käyttöön.

2018 tammikuussa Puikkari katkaisi veden tulon Kerimaan kaivosta verkostoonsa. Taustalla oli terveysviranomaisen päätös, jonka mukaan veden käyttö on kielletty talousvetenä. Tuon päätöksen korkein hallinto-oikeus on vahvistanut. 

Jätevesilaskut käräjäoikeudessa ensi kuussa

Ensi kuussa käräjäoikeus käsittelee kiistaa Kerimaan jätevesilaskutusperusteista.

Joskus myöhemmin käräjäoikeuden käsiteltäväksi tulee Puikkarin Oy:n korvausvaatimus.

Nurminen katsoo, että Kerimäen kunta ja Savonlinnan kaupunki ovat olleet vastuussa Kerimaan vesihuollosta vuodesta 2002 alkaen, koska silloin vesihuoltolaki tuli voimaan.

Sen jälkeen kunnan ja kaupungin olisi pitänyt hänen mielestään maksaa Puikkarille korvausta Puikkarin verkoston käyttämisestä.

Nurminen vaatii korvausta myös liittymismaksuista, jotka Puikkari on maksanut omien kiinteistöjensä liittämisestä omaan verkkoonsa.

— Korvausvaatimuksista voidaan neuvotella, jos kaupunki tai vesilaitos ostaa Puikkarin vesijohtoverkoston.

Puikkarin teettämän arvioinnin mukaan verkoston hinta on vuoden 2012 hintatasossa 660 000 euroa.

Asukkaat ovat maksaneet kaiken, mitä on pyydetty

Kerimaan loma-asukas Annemaija Summanen sanoo, että asukkaat ovat aina maksaneet kaikki vesi- ja jätevesimaksut, joita heiltä on kerätty. Siksi liittymien sulkeminen tuli heille yllätyksenä.

Summasen mielestä kaupungilla on viime kädessä vastuu vesihuollon toimivuudesta. Hän oli yksi niistä asukkaista, jotka vetosivat ely-keskukseen, jotta kaupunki ottaisi vastuun kantaakseen.

Asukkaat perustelivat vaatimustaan todeten, että Kerimaan alueella aika ajoin oli jäätymisestä johtuvia putkirikkoja ja yllättäviä vesikatkoksia. He paheksuivat myös sitä, että Kerimaan asukkaat maksoivat vedestään enemmän kuin muut savonlinnalaiset.

— Ennen Kerimäen kuntaliitosta Kerimäen kunta antoi meidän ymmärtää, että kuntaliitoksen jälkeen Savonlinnan Vesi ottaa vastuulleen Kerimaan vesihuollon, Summanen muistelee.

Miten tästä eteenpäin?

Kaupungin viranhaltijat ovat pohtineet, että Kerimaasta vastaava vesilaitos voisi olla esimerkiksi osuuskunta.

— Yksinkertaisimmalta vaihtoehdolta näyttäisi, että Kerimaan kiinteistönomistajat perustaisivat vesiosuuskunnan, joka ostaisi tai vuokraisi Puikkarilta verkoston, arveli Savonlinnan Veden vesihuoltopäällikkö Esa Hinkkanen hetkeä ennen kaupunginhallituksen kokousta maanantaina.

Kaupunginhallituksen näkemyksestä kuullaan siis tiistaina.

Vesi- ja viemäriverkoston hinta on ainakin 600 000 euroa

Puikkari puuhasi vesiosuuskuntaa Kerimaahan vuonna 2013. Silloin suunnitelma kaatui, kun kaupunki ei taannut noin 100 000 euron lainaa, jota Puikkari pyysi vesiosuuskunnalta verkostostaan.

Puikkarin toimitusjohtaja Pekka Nurminen sanoo, että 100 000 euron hinta ei ole enää voimassa.

Sittemmin Puikkari on teettänyt verkostosta hinta-arvion, jonka mukaan verkoston hinta olisi noin 660 000 euroa.

Nurminen sanoo, että osuuskuntaa tuskin lopultakaan olisi perustettu vuonna 2013. Hän arvelee, että alueelta ei löydy riittävästi osaamista osuuskunnan hoitamiseen ja että se olisi jäänyt kuitenkin hänen hoidettavakseen. Hän ei halua osuuskunnan vastuuhenkilöksi.

— Lisäksi on olennaista, että tuleva vesilaitos täyttää vesihuoltolain mukaiset vakavaraisuus- ja ammattitaitokriteerit.

Nurmisen mielestä  kaupungilla on nyt kaksi vaihtoehtoa.

— Kaupunki voi rakentaa Kerimaan jokaiselle kiinteistölle uudet vesi- ja jätevesiputket, mihin aikaa kuluu 2—3 vuotta. Vaihtoehtoisesti kaupunki voi ostaa tai vuokrata Puikkarin verkoston ja alkaa heti juoksuttaa vettä siinä.


Täsmennetty juttua 15.2.: Terveysviranomainen ei määrännyt katkaisemaan veden tuloa Puikkarin verkostoon. Terveysviranomainen kielsi veden käytön talousvetenä.

Kommentoidut