Vadelmaa ja mansikkaa saa pitempään tunneliviljelyllä

Mikko Ruottinen Sulkavalta kasvattaa mansikkaa ja vadelmaa tunnelissa. Mansikkaa saa tunnelista syyskuun puolenväliin saakka.

Antti Varonen

Marjanviljelijä Mikko Ruottisen mielestä varsinkin taustalla kasvava vadelma on lyönyt itsensä läpi tunneliviljelyssä.
Marjanviljelijä Mikko Ruottisen mielestä varsinkin taustalla kasvava vadelma on lyönyt itsensä läpi tunneliviljelyssä.

Marjanviljelijä Mikko Ruottinen kiinnostui tunneliviljelystä tutustuttuaan marjanviljelijöiden opintomatkalla Englannissa 2010 siihen. Englannissa sitä kutsutaan table top-viljelyksi eli vapaasti käännettynä pöydän päällä-viljelyksi. Ruottisen tunneliviljelmät ovat Etelä-Savon yksi harvoista. Lähin vastaava on Pertunmaalla Vierulan tilalla ja yksi on Haukivuorella.
Ruottinen on aloittanut marjanviljelyn tilalla vuonna 2004 ja tunneliviljelyä on ollut Ruottisilla neljä vuotta. Tunneli on kuin yksinkertainen muoviteltta, jonka kasvusto on nostettu 130 sentin korkeuteen erityisen pöydän päälle. Tunnelia ei oikein voi verrata kasvihuoneviljelyyn, koska tunnelimuovit ovat vain yksinkertaiset ja ne nostetaan talveksi pois. Mansikat on helppo ja ennen kaikkea nopea poimia ja ne eivät sotkeennu sateellakaan multaan tai pehmene. Rankkasade ja raekuurot eivät haittaa.
Ruottisen mukaan tunneliviljelyn kiistaton etu on kuitenkin satokauden piteneminen molemmista päistä. Mansikkaa saa tunnelista syyskuun puoleen väliin saakka. Ruottisella on poimittu mansikkaa vasta vajaa viikko, mutta Etelä-Suomen tunneliviljelmiltä on saatu mansikkaa jo kesäkuun alusta saakka.
Sato on parantunut, koska tunneliin sopii enemmän taimia hehtaarille. Taimia on 90 000 tainta hehtaarilla tunnelissa, kun avomaalle sopii yleensä noin 26 000 - 35 000 tainta hehtaarilla.
Hallalta tunneli ei mansikoita pelasta, koska tunneliviljelmät ovat alhaalta avonaiset. Tunnelissakin mansikat on suojattava hallalta harsolla. Ruottisen mukaan tunneliviljelyksien harsottaminen, pussittaminen on operaatio sinänsä.
Ruottisella on myös vadelmaa tunnelissa. Vadelma vasta kukkii, mutta sitä saa jo viikon päästä poimia. Vertailun vuoksi avomaan vadelmaa saa poimia vasta elokuun alussa.
— Puolet Suomen vadelmasadosta tulee tunneliviljelmiltä. Vadelmanviljelyssä tunneliviljely on lyönyt itsensä läpi.
Ruottisen marjat tarvitsevat noin miljoona litraa vettä viikossa. Tilalla on 80 poimijaa, jotka aloittavat hellepäivinä aamuneljältä keräämisen ja jatkavat aamukymmeneen, joskus iltapäiväyhteen. Mansikka lähtee tuoreena suoraan autoilla kauppoihin ja torille. Tilalla poimitaan seitsemää eri mansikkalajiketta, muun muassa Polka, Dream, Honeoye, Flair, Sonata, Clery ja Rumba. Ne ovat kooltaan ja maultaan hieman erilaisia lajikkeita.

Minna-Liisa Riestola