Median ja poliisin pitäsi jutella enemmän – katso Jarmo Puustisen videohaastattelu!

Toimittajien ja poliisin tulisi Suomessa tavata toisiaan henkilökohtaisesti useammin kuin nykyisin on tapana.

Tuija Pauhu

Ylikomisario Jarmo Puustisen perjantainen väitöstilaisuus on valtakunnallisesti harvinainen ja merkittävä tapahtuma. Tähän mennessä Suomessa on vain viisi poliisikoulutuksen saanutta henkilöä, jotka ovat väitelleet turvallisuushallinnon tohtoriksi Tampereen yliopistossa. Puustinen on näin ollen kuudes poliisi, joka väittelee itselleen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tohtorin arvon.
Ylikomisario Jarmo Puustisen perjantainen väitöstilaisuus on valtakunnallisesti harvinainen ja merkittävä tapahtuma. Tähän mennessä Suomessa on vain viisi poliisikoulutuksen saanutta henkilöä, jotka ovat väitelleet turvallisuushallinnon tohtoriksi Tampereen yliopistossa. Puustinen on näin ollen kuudes poliisi, joka väittelee itselleen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tohtorin arvon.

Toimittajien ja poliisin tulisi Suomessa tavata toisiaan henkilökohtaisesti useammin kuin nykyisin on tapana.

Yhteiset, epäviralliset keskustelut median ja poliisin kesken auttaisivat kumpaakin osapuolta ymmärtämään paremmin toistensa lähtökohtia tehdä omaa työtään.

Keskinäisissä tapaamisissa voitaisiin keskustella esimerkiksi ajankohtaisista, yhteiskunnallisista ilmiöistä. Niin toimittajilla kuin poliisilla itsellään on joka tapauksessa hyvin samanlainen käsitys siitä, että Suomessa poliisi tekee työtään hyvin ammattitaitoisesti ja luotettavasti.

Esimerkiksi näihin johtopäätöksiin on tullut savonlinnalainen ylikomisario Jarmo Puustinen, joka väittelee perjantaina tohtoriksi Tampereen yliopistossa.

Puustisen väitöskirjan nimenä on: Poliisin imago. Eroavatko poliisin ja median näkemykset poliisin imagosta?

Väitöskirjaansa varten Puustinen teki kyselytutkimuksen Itä-Suomen poliisilaitoksen henkilöstölle samoin kuin Itä-Suomessa työtään tekeville toimittajille.

Puustisen mukaan tiedotusvälineiden rooli on aivan keskeinen siinä, millainen mielikuva kansalaisille muodostuu poliisin toiminnasta.

— Poliisin imagolle on erittäin tärkeää, millainen luottamus kansalaisilla on poliisiin. Luottamuksella on ylipäätään merkittävä vaikutus koko yhteiskunnan hyvinvointiin, turvallisuuteen, terveyteen ja jopa talouteen, Puustinen sanoo.

Poliisin ja median käsityksiä poliisin toiminnasta oli Jarmo Puustisen mukaan tärkeä selvittää, koska vastaavaa imagotutkimusta poliisista ei ole tehty aiemmin suomalaisessa akateemisessa tutkimuksessa.

Väitöskirjan mukaan poliisin henkilökunta samoin kuin mediaväki ovat vahvasti yhtä mieltä siitä, että poliisin näkyvyys ulkona liikuttaessa on aivan liian vähäinen. Poliisiin henkilökunnasta jopa 75 prosenttia oli tätä mieltä ja toimittajistakin 46 prosenttia.

— Tässä on hyvin selkeä viesti yhteiskunnan päättäjille, Puustinen sanoo.
Puustisen mukaan poliisin näkyvyys kansan joukossa on nykyisin erittäin tärkeä tekijä myös poliisin ja maahanmuuttajien välisissä suhteissa.

— Tärkeää on, että poliisilla ja maahanmuuttajilla on toisiaan ymmärtävät välit, koska maahanmuuttajilla voi olla omista lähtökohdistaan monenlaisia käsityksiä poliisin toiminnasta.

Mediasuhteiden hoitamisessa eli poliisin tiedotuskäytännöissä henkilökunnan ja toimittajien näkemykset poikkeavat toisistaan.

Poliisin mielestä homma toimii. Toimittajat taas katsovat, että tietoa poliisilta pitää saada nopeammin ja avoimemmin. Puustisen mukaan poliisille tämä tieto on tullut jopa yllätyksenä.

— Mediaväki ei pidä suhteiden ylläpitoa poliisiin myöskään kovin helppona, vaan mieluummin sitä kuvattiin jäykäksi.

Tähän on Puustisen mielestä ilmeisimpänä syynä se, että poliisi tuudittautuu yhteydenpidossaan liikaa sähköisten tiedotteiden välittämiseen tiedotusvälineille.

— Sähköinen viesti ei anna aina kunnollista kokonaiskuvaa tapahtumista.

Kolikolla on toinenkin puolensa. Poliisin tulee ollakin hieman rauhallisempi eri tilanteissa, jotta tutkinnan ja poliisitoiminnan laatu pysyy hyvänä. Liian kiireiset johtopäätökset kun voivat heikentää poliisin työn laatua.

— Tästäkin näkökulmasta niitä yhteisiä tapaamisia toimittajien ja poliisin kesken tulisi järjestää enemmän, Puustinen päättelee.

Poliisin ja ammattitoimittajien yhteisen ymmärryksen löytyminen on tärkeää myös sosiaalisen median ristipaineessa.
— On erittäin merkityksellistä, että mielikuvat yhteiskunnan realiteeteista ovat lähtökohtaisesti oikeita.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.