Henkilöstön liikuttamiseen satsataan vuosittain noin 400 miljoonaa, mutta yritykset eivät juurikaan tiedä, miten satsaus vaikuttaa työkykyyn

Liikuntaseteleiden käyttöä ei juurikaan seurata.

Kai Skyttä

Tutkija kaipaa lisätietoa siitä, miten panostukset henkilöstöliikuntaan kohdistuvat ja miten niistä hyödytään.

Suomessa yritykset käyttävät vuosittain henkilöstöliikuntaan noin 400 miljoonaa euroa. Olympiakomitean viime vuonna tekemän Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan kymmenessä vuodessa keskimääräinen tuki henkeä kohti on kasvanut 143 eurosta 266 euroon.

— Summa on järkyttävä, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirpa Lusa toteaa.

Henkilöstöliikunnan asema Suomessa on vahva, Lusa kertoo. Parantamisen varaa olisi kuitenkin siinä, miten näin merkittävien satsausten toteutumista ja käyttöä seurataan. 39 prosenttia tutkimukseen vastanneista yrityksen edustajista kertoo, ettei liikuntainvestointien vaikuttavuuden ja kohdistuvuuden seurantaan ole mitään keinoja.

Yleisin liikunnan tukimuoto olivat liikuntasetelit ja vastaavat maksuvälineet. Lusa peräänkuuluttaakin työpaikkojen liikuntapanostuksiin suunnitelmallisuutta ja systemaattista seurantaa.

— Mietittäisiin sitä, millaista tukea tarvitaan ja kuka sitä tarvitsee. Kuka palveluja käyttää ja käyttävätkö niitä ne ihmiset, jotka niistä eniten hyötyisivät työkyvyn kannalta. Usein innokkaimmat käyttävät niitä joka tapauksessa.

Työympäristön ja -kulttuurin tulisi tukea liikkumista

Lusan mukaan toistaiseksi on vielä vähän näyttöä siitä, miten liikuntapanostukset vaikuttavat työkykyyn tai sairauspoissaoloihin. Vaikuttavuutta on, mutta näyttö siitä ei ole kovin vahvaa.

— Liikkuminen ja hyvä kunto edistävät terveyttä ja pitkää elinikää, mutta jos katsoo työkykyä, yhteys ei olekaan yhtä yksiselitteisen vahva. Osittain se selittyy sillä, että liikuntaa harrastavat juuri ne innokkaimmat ja vapaaehtoiset.

— Silloin on saatu parhaimpia tuloksia kun liikuntapalvelut on räätälöity jollekin tietylle ryhmälle eikä koko porukkaan. Tai jos käytetään useita keinoja yhtä aikaa.

Lusa tarkoittaa sitä, että työympäristön ja työkulttuurin tulisi olla monella tapaa liikuntaa tukeva. Liikunnan tulisi olla osa henkilöstöhallintoa, työterveyttä ja työturvallisuutta. Usein yritetään vaikuttaa yksittäiseen työntekijään ja syyllistetään häntä.

— Työpaikat ja työyhteisöt ovat liian vähän käytetty voimavara. Työkaverin kanssa voisi vaikka sopia, että kävellään pari korttelia lounaan jälkeen. Muutos tulee pienistä jutuista ja liikkeen lisäämisestä arkeen.

Lusa kertoo kuulleensa sellaistakin, että pitää mennä vessaan taukojumppaamaan, kun hävettää tai se ei ole työpaikalle ominaista. Tai ettei uskalleta nousta seisomaan palaverissa, vaikka selkään koskee. Syytä sille, mikä siinä hävettää, hän ei tiedä.

— Se on mystinen juttu. Tietoa kyllä on, sillä jokainen tietää, että istuminen tappaa ja tuntee sen niskassaan. Ehkä me olemme niin kerettiläisiä, että on jotenkin huono työntekijä jos hetken aikaa lepuuttaa silmiä katselemalla maisemaa. Muutokset vaativat aikaa.

Fyysisessä työssä on muistettava tauot ja lepääminen

Työssä liikkuminenkin voi olla kuluttavaa. Jos tekee fyysistä työtä tai viettää työpäivän jalkojen päällä, ei liikunnan lisääminen yksioikoisesti paranna työkykyä.

— Jos tekee fyysisesti raskasta työtä, pitäisi kiinnittää huomiota tauottamiseen ja lepäämiseen. Jos tekee istumatyötä, pitäisi kiinnittää huomiota tauottamiseen ja liikkeeseen, Lusa kertoo.

Huonossa asennossa tai pitkään ilman taukoja tehty työ voi altistaa sydän- ja verisuonisairauksille ja aiheuttaa ennenaikaista eläköitymistä.

— Jos on työpäivän jalkojen päällä, illalla ei kannata lähteä lenkille vaan vaikka mennä uimaan tai pyöräilemään.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Kommentoidut