Savonlinnan valtuusto päätti: Kaikki koulut säilyvät

Valtuusto teki päätöksen kaupunginhallituksen esityksen mukaan. Äänestyksessä hävisi esitys, jonka mukaan olisi tehty kokonaisselvitys kaupungin palveluverkosta ja palattu koulukysymykseen vasta sen jälkeen.

Sonja Ovaskainen

Valtuutetut päättivät maanantaisessa kokouksessaan, että mitään kouluja ei nyt lakkauteta.
Valtuutetut päättivät maanantaisessa kokouksessaan, että mitään kouluja ei nyt lakkauteta.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että mitään kouluja ei lakkauteta ja kyläkoulujen 25 oppilaan turvaraja säilytetään. Valtuuston enemmistö halusi antaa kaikille kylille muutaman vuoden aikaa kääntää väestökehityksensä suuntaa.

Päätös syntyi äänin 30—21. Päätös oli kaupunginhallituksen esityksen mukainen.
Äänestyksessä hävisi ensin sosiaalidemokraattien ryhmäpuheenjohtajan Karoliina Helanderin esitys, jonka mukaan kaupunki tilaisi puolueettomalta, ulkopuoliselta taholta selvityksen kaupungin palvelurakenteesta.

Timo Seppäläinen

Karoliina Helander (sd.) ehdotti, että kysymykseen kouluverkosta olisi palattu vasta kokonaisvaltaisen palveluverkkoselvityksen jälkeen. Esitys hävisi äänestyksen.
Karoliina Helander (sd.) ehdotti, että kysymykseen kouluverkosta olisi palattu vasta kokonaisvaltaisen palveluverkkoselvityksen jälkeen. Esitys hävisi äänestyksen.

Helanderin esittämä selvitys olisi kattanut kouluverkon lisäksi muut tarpeelliseksi katsotut palvelu- ja hallintorakenteen selvitykset.

Helanderin esityksen mukaan vasta rakenneselvityksen valmistuttua olisi päätetty kouluverkosta.

Helander huomautti, että hän ei aikaisemmin pitänyt tarpeellisena ulkopuolisen konsultin palkkaamista, koska asiat saatiin selville omien virkamiesten voimin.

— Tilanne on nyt toinen, koska suuri osa luottamushenkilöistä ei näytä luottavan omien virkamiesten laskelmiin, Helander sanoi.

Kun Helanderin esitys selvityksen tekemisestä oli hävinnyt äänin 30—21, hän esitti hylättäväksi kaupunginhallituksen esitystä, jonka mukaan kaikki koulut säilytetään.

Esityksiään Helander perusteli kaupungin taloudellisella tilanteella sekä huolella opetuksen laadusta.

— Savonlinnan kyläkouluissa on hyvää opetusta, koska opettajat ovat huippuyksilöitä. Mutta miten varmistetaan, että jatkossakin kaikissa kahden opettajan kouluissa on kaksi huippuyksilöä, Helander kysyi.

Helander muun muassa korosti, että oppilaan etu on saada harjoittaa esimerkiksi liikunnallisia taitojaan samanikäisten lasten kanssa.

Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Reima Härkönen sanoi, että Helanderin esittämän palvelurakenneselvityksen aika on vasta sitten, jos sote-uudistuksen myötä kaupungin toimenkuva menee uusiksi.

Näin äänet jakaantuivat

Koulujen säilyttämisen puolesta äänestivät kokonaisuudessaan keskustan, kristillisdemokraattien, vihreiden ja perussuomalaisten valtuustoryhmät sekä kokoomuksen Pekka Laitinen ja Kaj Turunen.

Lisäselvitysten tekemistä kannattivat SDP:n ja vasemmistoliiton valtuustoryhmät sekä kokoomus kahta edustajaa lukuunottamatta.

Vaalilupauksia vai periaatteita?

Kokoomuksen ryhmäpuheenjohtaja Lea Sairanen arveli, että kaupunkilaiset eivät halua nostettavan veroja tai luovuttavan opettajien täydennyskoulutuksesta ja sijaisista, jakotunneista, kerhotoiminnasta, retkistä ja koulujen tietoteknisistä hankinnoista.

Sairanen antoi palautetta koulujen säilyttämisen kannattajille:

— Haluaako tämä joukko rapauttaa koko kaupungin opetuksen tasoa vain annettujen vaalilupausten tähden?

— Jos näin on, olisi kannattanut tutustua väestökehitysennusteeseen ennen päätöksentekoa lamaannuttavien vaalilupausten antamista, Sairanen kysyi

Matti-Pekka Parkkinen (kesk.) huomautti Sairaselle, että ihmiset toimivat periaatteittensa pohjalta eikä vaalilupausten pohjalta.

— Kysymys on siitä, annetaanko kaikille mahdollisuus käydä koulua lähikoulussa, Parkkinen sanoi.

Parkkinen ihmetteli, yrittävätkö demarit ja kokoomus todistaa, että heillä on oikeat mielipiteet ja muilla väärät.

— Kaikilla on oikeat mielipiteet. Pidetään niistä kiinni ja äänestää rätkäytetään, Parkkinen sanoi.

Parkkinen myös huomautti, että koulujen lakkauttamisen perusteluiksi on keksitty tarpeettomia investointikustannuksia:

— Tietenkin kouluille tehdään vuosikorjaukset, mutta ei kukaan vaadi niiden remontoimista uuden koulun kaltaisiksi.

Lisäselvitysten kannattajat huomauttivat, että kaupungin väkimäärä on vähentynyt jopa ennustettua nopeammin. Nyt näyttää, että nelivuotisen valtuustokauden aikana oppilasmäärä pienenee 350 oppilaalla eikä 300 oppilaalla.
Karoliina Helander sanoi olevansa varma, että keskustelu kouluista jatkuu vielä maanantai-illan jälkeenkin.

Äänestystulos selkeämpi kuin kesäkuussa

Kouluratkaisun jatkovalmistelu hylättiin selkeämmällä äänten enemmistöllä kuin kesäkuussa. Silloin asia jäi kuitenkin pöydälle, koska pöydällepano onnistui vähemmistön äänin.

Kesäkuussa jatkovalmistelun puolesta äänestivät myös kokoomuksen Turunen sekä ainoana vihreänä Chieko Okabe-Silvasti. Nyt he halusivat päättää koulujen säilyttämisestä saman tien.

Okabe-Silvasti perusteli muuttunutta kantaansa. Hän kertoi kyselleensä pienissä kouluissa peruskoulunsa käyneiltä nuorilta kokemuksia.

— Osa oli kokenut pienessä koulussa opiskelun vaikeaksi. Osa oli sataprosenttisesti tyytyväisiä.

Okabe-Silvastin mielestä pienet kyläkoulut ovat Suomen vahvuus. Hän pohdiskeli, haluaisivatko joidenkin kaupungissa asuvien perheiden vanhemmat lähettää lapsiaan kyläkouluun. Samaa asiaa pohdiskeli myös Stephen Condit (vihr.).

Timo Seppäläinen

Jarkko Wuorinen (kesk.) sanoi, että päätöksen tekeminen oli hänelle hankalaa. Pohdiskelujensa jälkeen hän päätyi äänestämään koulujen säilyttämisen puolesta.
Jarkko Wuorinen (kesk.) sanoi, että päätöksen tekeminen oli hänelle hankalaa. Pohdiskelujensa jälkeen hän päätyi äänestämään koulujen säilyttämisen puolesta.

Jarkko Wuorinen (kesk.) tunnusti joutuvansa tekemään päätöksensä hankalassa tilanteessa.

Hän kertoi tulkinneensa, että kaksiopettajaisissa kouluissa tilastojen mukaan on hankala järjestää laadukasta opetusta. Toisaalta hänen mielestään pitää miettiä, onko oikein, että koulukuljetukset kestävät 3—4 tuntia.

Wuorinen pohdiskeli myös koulujen merkitystä sille, että koko Suomi on pidettävä asuttuna.

— Jos voitaisiin lähteä puhtaalta pöydältä, voitaisiin rakentaa uudet koulurakennukset ja järjestä koulukyydit niin, että koulumatkat eivät veny liian pitkiksi. Se ei nyt kuitenkaan ole mahdollista, Wuorinen sanoi.

Lopulta Wuorinen äänesti muun keskustaryhmän mukana koulujen säilyttämisen puolesta, lisäselvityksiä vastaan.

Juttua täydennetty 21.40.

Juttu päivitetty 4.9. klo 14.45: korjattu virhe Karoliina Helanderin puoluekannassa.