Kulttuuripääkaupunkivuoden sisältö on vasta ideavaiheessa — Hakemuksen virallinen valmistelu alkanee loppuvuodesta

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen korostaa, että kulttuuri käsitetään hyvin laajasti että monenlaiset itäsuomalaiset tapahtumat ja toimijat tulevat mukaan ohjelman valmisteluun, ja kulttuuripääkaupunkivuoden ympärille voi rakentua monenlaisia asioita. Kulttuuriin lasketaan ruoka, luonto ja vaikkapa Sulkavan soudut.

Tuija Pauhu

Itä-Suomi Nousuun! Kuvassa vasemmalta Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, kuntaministeri Anu Vehviläinen,  Etelä-.Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen, Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen ja Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen.
Itä-Suomi Nousuun! Kuvassa vasemmalta Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen, kuntaministeri Anu Vehviläinen, Etelä-.Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen, Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen ja Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen.

Savonlinnan mahdollisen kulttuuripääkaupunkivuoden sisältö ja ohjelma on vasta ideavaiheessa.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen korostaa, että kulttuuri käsitetään hyvin laajasti että monenlaiset itäsuomalaiset tapahtumat ja toimijat tulevat mukaan ohjelman valmisteluun, ja kulttuuripääkaupunkivuoden ympärille voi rakentua monenlaisia asioita. Kulttuuriin lasketaan ruoka, luonto ja vaikkapa Sulkavan soudut.

Suomesta valitaan Euroopan kulttuuripääkaupunki vuodeksi 2026. Itä-Suomen viiden maakunnan johtajat julkistivat torstaina Rantasalmella ideansa, jonka mukaan kulttuuripääkaupungin titteliä haetaan Savonlinnalle siten, että kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma kattaa koko Vuoksen vesistön alueen eli Etelä-Savon lisäksi Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Kainuun. Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluisivat siten ilman muuta esimerkiksi Kuopio tanssii ja soi sekä Lieksan vaskiviikot.

Riitta-Leena Lempinen-Vesa

 Itä-Suomen viiden maakunnan johtajat julkistivat torstaina Rantasalmella ideansa, jonka mukaan kulttuuripääkaupungin titteliä haetaan Savonlinnalle siten, että kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelma kattaa koko Vuoksen vesistön alueen. Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen korostaa, että kulttuuri käsitetään hyvin laajasti.

Julkinen keskustelu Savonlinnan kulttuuripääkaupunkihakemuksesta alkoi siis vasta tällä viikolla. Vuoden 2020 lopulla pitää jättää opetus- ja kulttuuriministeriölle hakemus, joka seuloo ehdokkaat seuraavalle kierrokselle. Kulttuuripääkaupunki nimitetään vuonna 2022, jonka jälkeen lopullinen ohjelma rakennetaan.

Maakuntien johtavien virkamiesten ajatuksena on perustaa yhdistys, joka valmistelisi hakemusta ja hakisi hakuprosessin kustannuksiin EU-rahaa. Hakemuksen tekemiseen varattaisiin 400 000 euroa vuosittain vuosina 2019 ja 2020.

Virallisesti asiaa ei ole päätöksenteossa käsitelty Savonlinnassakaan

Mäkisen mukaan maakunnat keskustelevat asiasta ensimmäisen kerran virallisesti 25.10. Itä-Suomen neuvottelukunnan kokouksessa. Silloin sovitaan, miten valmistelussa edetään. Virallisia päätöksiä maakuntahallitukset tekevät tämän vuoden lopulla.

Kulttuuripääkaupunkihakemuksen valmistelussa ovat mukana myös maakuntien keskuskaupungit. Savonlinnassa muun muassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen (sd.) on tiennyt ja iloinnut maakuntien ideasta, mutta virallisesti asiaa ei Savonlinnan päätöksenteossa ole vielä käsitelty. Se kyllä tulee käsittelyyn aikanaan.

Soila Puurtinen

Esimerkiksi Sulkavan Suursoudut voisi olla osa kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaa.

Euroopan kulttuuripääkaupungin status toisi Vuoksen vesistön maakunnille ja Savonlinnalle paljon kansainvälistä näkyvyyttä. Lisäksi se toisi pääkaupunkivuoden tapahtumiin ja valmisteluun rahoitusta valtiolta ja vähän EU:ltakin. Kulttuuripääkaupunkivuosien budjetit ovat olleet 20—50 miljoonaa euroa jaettuna viidelle vuodelle. Summasta osa on omarahoitusosuutta.

Mäkisen mukaan Savonlinnan kulttuuripääkaupunkivuoden budjettia tai omarahoitusosuuden kustannustenjakoa ei ole hahmoteltu, kun pääkaupunkivuoden sisällön rakentaminenkin on vasta alussa.

Euroopan kulttuuripääkaupunkeja valitaan vuosittain kaksi, vuorollaan eri maista. Vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi ovat jo päättäneet hakea ainakin Oulu, Tampere ja Mänttä-Vilppula.

Antti Varonen

Mäkisen mukaan kulttuuriin lasketaan myös ruokakulttuuri, josta muikku on malliesimerkki.

Kuvatekstiä korjattu kello 14.06.

Juttua muokattu kello 16.44. Hakuprosessiin varattavasta rahoituksesta oli jutussa aluksi virheellistä tietoa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Kommentoidut