Itä-Savo 110 vuotta: JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström syyttää poliitikkoja demokratian murentamisesta

Poliitikot rapauttavat suomalaisen yhteiskunnan faktapohjaa kielteisillä yleistyksillä journalisteista ja leimaamalla mediaa poliittiseksi vastustajaksi.

Timo Seppäläinen

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström seuraa laajasti suomalaisia tiedotusvälineitä. — Pidän uutismediasta ja tykkään lukea eri paikkakuntien lehtiä.

Tosiasioihin pohjautuvan yhteiskunnan ylläpito on yksi tämän hetken suurimmista vaikeuksista. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström vertaa sitä kokoluokaltaan maan terveys- tai talouspolitiikkaan.
Hänestä poliitikkojen pitää suhtautua asiaan vakavammin kuin mitä tekevät.
— Poliitikot puhuvat informaatiosodan vaarasta ja valemedioista. He ovat kuitenkin itse viime vuosina rapauttaneet suomalaisen yhteiskunnan faktapohjaisuutta ja luottamusta journalismiin leimaamalla mediaa poliittiseksi osapuoleksi ja tekemällä kielteisiä yleistyksiä mediasta, Grundström ihmettelee.
Poliittinen järjestelmämme ja demokratiamme rakentuvat oikeille tiedoille.
— Kaikkien asia on tukea sananvapautta ja tehdä voitavamme, etteivät vihapuheilmiöt estä ihmisiä käyttämästä sitä. On varmistettava, että yleisölle on riittävän paljon ja tarpeeksi monista aiheista luotettavaa tietoa tarjolla ja vielä niin, että sen pystyy sellaiseksi myös tunnistamaan.

Vahva ammatti-identiteetti
Suomessa on aina ollut Journalistin ohjeisiin perustuva vahva alan ammatti-identiteetti ja pitkä perinne. Ne erottavat journalismin koko ajan kasvavasta muusta viestinnästä.
— Monien poliittisten puolueiden agendalla on kuitenkin voimakkaana median leimaaminen poliittiseksi osapuoleksi. Se on huolestuttavaa aikana, jolloin uskottavuuden tärkeys korostuu.
Siinä, missä ennen poliitikolle oli tärkeää ajaa vähäpäästöisellä autolla, hänelle on nyt tärkeää kannatella luottamusta journalismiin.
— Sitä tarvitaan demokraattisen yhteiskunnan faktapohjaisuuden säilyttämiseen. Sillä on väliä, millaista viestiä kuntapäättäjät ja valtakunnan poliitikot itse jakavat.

Mediatalojen talousvaikeudet ovat luotettavan journalismin este.

Protestikanteluja paljon
 Keskustelun kärjistyminen näkyy JSN:ssa kanteluiden määrän kasvuna. Iso osa postista on protestikanteluja. Neuvosto pyrkii löytämää nopeita tapoja käsitellä niitä, jotta aikaa jää aiheellisille kanteluille. Niiden ratkaisut auttavat ennakkopäätöksinä journalisteja arkipäivän työongelmissa.
— Turun puukotusten jälkeen mielipiteet maahanmuuttopolitiikasta ovat olleet jyrkkiä ja polarisoituneita.Tuntuu kuin yhteiskunta olisi vain epämiellyttävä faktantarkistusapparaatti, jossa kaikki etsivät toistensa puheista virheitä ja vääriä sanavalintoja. On liian vähän halua ymmärtää aidosti, mitä toinen tarkoittaa.
Kanteluissa näkyvät myös kiire ja virheet. Tiedotusvälineiden uskottavuuden kannalta nopea, muualla jo julkaistun materiaalin kopioiminen ei Grundströmistä ole hyvä asia.
— Toisaalta viihdejournalismiakin tarvitaan. On oma valinta, jos haluaa rentoutua klikkiuutisten parissa. Suomessa on hieno tilanne, kun viihdejournalismiakin julkaisevat tiedotusvälineet kuuluvat JSN:ään. Meille ei sen takia ole syntynyt valeuutisilmiötä oikeiden tiedotusvälineiden puolelle, kuten vaalien alla Yhdysvalloissa tai Britanniassa.
Oma arvo on silläkin, että viihdejournalismi on suomenkielistä ja noudattaa Journalistin ohjeita.
— Jollei tätä olisi, se korvautuisi jollain ulkomaisella tarkistamattomalla materiaalilla.
Valemedioista JSN:lle kannellaan harvoin.
— Puheenjohtajuuteni aikana on MV-lehdestä tullut vain pari kantelua. Suomalaiset ovat valistuneita ja alakoululaisetkin tietävät sen valemediaksi. Ongelma eivät ole voimakkaasti brändätyt valeuutissivustot, vaan vahingossa leviävät uudenlaiset ”tosikertomukset” tai sellaisina levitettävät henkilötarinat.

Mainettaan parempi
Suomalaista lehdistöä Grundström pitää mainettaan parempana.
— Kannattaa verrata muutaman kymmenen vuoden taa. On opittu data- ja tutkivaa journalismia. Myös kerrontatekniikka pitkissä jutuissa on parantunut. Paikallisissa ja maakunnallisissa lehdissä resurssit ovat pienentyneet, mutta niissä on opittu tekemään vähemmän, mutta laadukkaampaa.
Median etiikka on Suomessa kansainvälisesti omaa luokkaansa.
— Suomalaiset tiedotusvälineet oikaisevat paremmin kuin media Euroopassa keskimäärin. Meillä on kansainvälisesti tunnustettu toimiva itsesääntelyjärjestelmä. Median omat säännöt ovat paljon tiukemmat kuin mitä laki edellyttää. Tämä on ihan poikkeuksellista.

Moderointi on ongelma
JSN ei ole faktantarkistuselin, ei tyylipoliisi, eikä kielipoliisi.
— Sananvapauteen kuuluvat myös huonolla maulla esitetyt, hölmöt, tyylittömät ja vähän sopimattomatkin asiat. Niillähän sananvapauden rajoja koetellaan. Se keskustelu, mikä aiemmin tuli pikkutunneilla nakkikioskilla, purkautuu nyt sosiaalisessa mediassa.
Somessa esitettyjen kommenttien moderointi on ongelma.
— Neuvosto ei käsittele moderointia muilta osin kuin tarkistaessaan, onko toimitus seurannut verkkosivujaan ja pyrkinyt viipymättä poistamaan sieltä kaikki ihmisarvoa ja yksityisyyden suojaa loukkaavat kommentit.
Verkkosivuilla on oltava mahdollisuus ilmoittaa asiattomasta sisällöstä.
Grundström uskoo teknologian murroksen ja käyttötottumusten muutoksen hoitavan osan problematiikasta.
— Tiedonvälitys on siirtymässä entistä enemmän mobiililaitteisiin. Luetaanko kommentointia sieltä enää niin paljon kuin nyt ja kannattaako niitä siellä enää julkaista? Tiedotusvälineiden pitää kunkin ratkaista, tuottaako kommentointi niille lisäarvoa vai tekeekö se niistä vain samanlaisia jankkaavia keskustelualustoja kuin somealustat.

Resurssit vähenevät
Grundströmiä huolettaa resurssien vähenemistahti tiedotusvälineissä.
— Se vaikuttaa erityisesti paikallistasolla. Mediatalojen talousvaikeudet ovat ihan oikeasti luotettavan journalismin este. Demokratia ja elinkeinoelämän tasapainoinen kehitys edellyttävät asiapohjaista, faktatarkistettua tiedonvälitystä paikallisista ja kansallisista asioista sekä eri toimialoilta. Jos tämä vaarantuu, vaikuttaa se ikävästi hyvinvointiin myös laajemmin.


Kanteluissa nousussa:
Samanaikainen kuuleminen
Yksityisyyden suoja
Toisen työn käyttäminen

Kanteluissa laskussa:
Piilomainonta, erityisesti sisältömarkkinoinnin merkitseminen ja tiedotteiden kopioiminen
Ihmisarvon kunnioittaminen
Valehaastattelut, kokemusasiantuntijat
Henkilö oli tunnistettavissa, vaikka nimi oli päätetty jättää julkaisematta


Julkisen Sanan Neuvosto
Kustantajien ja journalistien yhteinen itsesääntelyelin.
Tulkitsee hyvää journalistista tapaa. Puolustaa sanan- ja julkaisemisenvapautta. 
Käsittelee kanteluita tai lausuntopyyntöjä hyvän journalistisen tavan rikkomisesta tai sananvapauden rajoittamisesta.
Jokainen ratkaisu on Journalistin ohjeiden tulkintaa ja ennakkotapaus.
40–50 kantelua / kk. Käsittelyyn vajaa 10 / kk.
Rahoitus: Noin 400 000 euroa, julkaisijajärjestöiltä, mediayhtiöiltä, journalistiliitolta ja OM:ltä (20 prosenttia).
13+1 jäsentä, joista 8 journalistia, 5 yleisön edustajaa, 3 vuoden kaudet.
Palkattu henkilöstö: puheenjohtaja, 2 valmistelevaa sihteeriä, osa-aikainen hallintosihteeri.
On globaali mallineuvosto ja Suomi lehdistönvapauden mallimaa.


Elina Grundström
Syntynyt 1963 Tampereella.
Valtiotieteiden maisteri, vapaa toimittaja ja tietokirjailija.
JSN:n ensimmäinen kokopäivätoiminen pj. 2016 alusta. Toimikausi on nelivuotinen.
Toimi journalistiikan vierailijaprofessorina Tampereen yliopistossa 2013–2014.
Saanut tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon kaksi kertaa.
Naistoimittajat ry:n Vuoden kellokas 2002.
Alkuperämaa tuntematon -kirjasta 2002 Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinto.

Julkisen sanan neuvosto
täyttää ensi vuonna 50
Julkisen Sanan Neuvosto täyttää ensi vuonna 50 vuotta.
Merkkivuoden aikana se haluaa esitellä journalismin etiikkaa suurelle yleisölle.
— Historiikkia emme tee, vaan vastaamme muun muassa Terrafame-vyyhdin aikaansaamaan kansalaisuteliaisuuteen ja kerromme, mitä Journalistin ohjeet sanovat vaikkapa samanaikaisesta kuulemisesta, kertoo puheenjohtaja Elina Grundström.
Neuvosto lupaa juhlavuotenaan myös lisää mediakasvatusmateriaalia.
— Autamme nuoria ja some-käyttäjiä erottamaan JSN:ään kuuluvan journalismin kaikesta muusta viestinnästä.
Yhteistyössä neuvoston taustaorganisaatioiden kanssa sekä Koneen Säätiön tuella on järjesteillä yhteisesiintyminen, missä tiedotusvälineet kertovat, mitä journalismi on.
— Päivälehden museon kanssa koottu näyttely kiertää kirjastoissa. Se osoittautui suosituksi ja varattiin parissa tunnissa eri puolille Suomea.
Syksyllä, lokakuussa, ohjelmassa on Helsingissä vielä Euroopan itsenäisten medianeuvostojen kokous.

Kommentoidut