"Vielä ei voi edes puhua kaivoshankkeesta" — lupia käsittelevä Tukes toppuuttelee keskustelua Heinäveden kaivoshankkeen ympärillä

Pohjoisen matkailualueilla malminetsintä on arkipäivää. Heinäveden hankkeen saama julkisuus on ylimitoitettua.

Malminetsintä- ja kaivoslupia myöntävässä Tukesissa ihmetellään kohua Heinäveden kaivoshankkeen ympärillä.

Alalla tiedetään, että keskimäärin vain yksi tuhannesta malminetsinnästä johtaa kaivoksen perustamiseen. — Ylitarkastaja Heikki Puhakka, Tukes

Malminetsintä- ja kaivoslupia käsittelevä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes rauhoittelee kuumentunutta keskustelua Heinäveden kaivoshankkeen ympärillä.

Malminetsintälupia käsittelevä ylitarkastaja Heikki Puhakka sanoo, että Suomessa on tällä hetkellä voimassa noin 260 malminetsintälupaa yhteensä noin 161 000 hehtaarilla.

— Nämä luvat painottuvat Pohjois-Suomeen, ja esimerkiksi matkailullisesti merkittävällä Kittilä-Levi-Sodankylä -alueella malminetsintää tehdään aktiivisesti jatkuvasti. Ei siellä nosteta tästä kohua, sillä se on siellä arkipäivää, Puhakka sanoo.

Vielä ei voi puhua kaivoshankkeesta

Puhakan mukaan osasyy Heinäveden kaivoshankkeen herättämiin reaktioihin voi olla tietämättömyys malminetsinnästä, kaivoshankkeista ja niiden toteuttamisesta.

— Heinäveden tapauksessa ei voida edes puhua vielä kaivoshankkeesta. Yritys on saanut vasta malminetsintäluvan, jonka tarkoituksena on selvittää, löytyykö sieltä kaupallisesti hyödynnettävä esiintymä vai ei.

Malminetsintälupaa voidaan jatkaa hakemuksesta niin, että maa- ja kallioperän tutkiminen alueella voi kestää jopa 15 vuotta.

—Malmin etsintä on korkean riskin bisnestä. Malmin etsimiseen menee paljon pääomia, ja lopputulos on epävarma. Alalla tiedetään, että keskimäärin vain yksi tuhannesta malminetsinnästä johtaa kaivoksen perustamiseen, Puhakka vertaa.

Malminetsintä on syklistä

Malminetsintä on luonteeltaan syklistä. Puhakan mukaan mineraalien maailmanmarkkinahinnat näyttävät käytännössä vaikuttavan etsintäintoon enemmän kuin vuonna 2011 päivitetty kaivoslaki, jota on moitittu suomalaisten veronmaksajien kannalta liian höveliksi ja kasvottomia kaivosyhtiöitä suosivaksi.

— Vuonna 2012 eli edellinen buumi päällä ja nyt pari vuotta sitten malminetsintähakemukset alkoivat taas nousta.  Ryntäyksestä ei kuitenkaan ole kysymys. Muutama uusi yritys on viime vuosina tullut etsimään malmia Suomesta.

Vain perustelluilla muistutuksilla on merkitystä

Tukesin kaivosryhmän johtava asiantuntija Ossi Leinonen puolestaan muistuttaa, että kaivoshakemuksen valmistelu sekä lupaprosessi itsessään kestävät vuosia. 

Hakemuksen kuulemisaikana pyydetään lausunnot keskeisiltä viranomaisilta Ely-keskuksesta, maakuntaliitosta sekä asianomaisesta kunnasta. Myös maanomistajilla on oikeus jättää muistutus hankkeesta.

— Lisäksi esimerkiksi metsähallitukselta ja museovirastolta voidaan pyytää lausuntoa. Heinäveden tapauksessa esimerkiksi matkailutoimijat voisivat jättää oman mielipiteensä yrityksinä, yksityishenkilöinä tai yhdistystensä kautta, Leinonen kertoo.

Pelkällä kielteisellä asenteella ei ole merkitystä, kun luvan antaja käy lausuntoja läpi. Leinosen mukaan mielipiteiden pitää olla perusteltuja ja rakentavia.

Luvat ovat valituskelpoisia

Luvan hakijalle annetaan mahdollisuus antaa vastine lausuntoihin, mielipiteisiin ja muistutuksiin.

— Aivan keskeistä lupaa antaessa on huomioida se, miten lupaa hakeva yhtiö turvaa alueen muiden yritysten ja yksityisten henkilöiden edut eli sen, etteivät ne joudu kärsimään kohtuuttomasti kyseisestä hankkeesta, Leinonen sanoo.

Leinonen muistuttaa, että vaikka Tukes myöntää kaivosluvat, niin hanke edellyttää lisäksi aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan. Tarvittaessa hankkeeseen voidaan vaatia myös vesitalouslupa. Kaikki luvat ovat valituskelpoisia.

Maanomistajalle 50 euroa hehtaarilta

—Ja jos nämä menevät läpi ja kaivoslupa tulee, tehdään maanmittauslaitoksessa vielä kaivostoimitus. Siellä kaivostoimintaan on saatava käyttöoikeus maanomistajilta.

Kaivostoimituksessa määritellään myös maanomistajan korvaus maan luovuttamisesta kaivoksen käyttöön. Omistusoikeus ei siirry. Maanomistajan saama vuotuinen louhintakorvaus mineraaleista on 50 euroa hehtaarilta.

Metallimalmeista maanomistajien saama korvaus on yhteensä 0,15 % saadusta liikevaihdosta. Teollisuusmineraalien, jollaista grafiittikin on, osalta korvaus on maanomistajien ja kaivosluvan haltijan välinen neuvottelukysymys.

Pro Heinävesi luovuttaa kuntalaisaloitteen ensi viikolla

Pro Heinävesi -liike kerää vielä maanantaihin 20.8. saakka nimiä kuntalaisaloitteeseen, joka aiotaan luovuttaa Heinäveden kunnan edustajille ensi viikolla.

Kuntalaisaloitteessa alueen asukkaat voivat nimellään kertoa vastustavansa grafiittikaivosta Saimaan vesistön viereen.

—Uskon, että nimiä tulee määräaikaan mennessä reilusti toista tuhatta, sanoo Pro Heinävesi -liikkeen puheenjohtaja Jukka Leppänen.

Pelkona imagon ja tulojen menetys

Lisäksi Pro Heinäveden tavoitteena on saada tietoa hankkeesta myös naapurikuntiin Leppävirralle ja Tuusniemeen, joissa Fennoscandian Resources -yhtiöllä on malminetsintälupa. Yhtiöllä on alueella yksi voimassa oleva malminetsintäölupa ja kaksi lupaa vireillä.

Voimassa oleva etsintälupa antaa nyt mahdollisuuden etsiä malmia hieman alle tuhannen hehtaarin alueelta. Mikäli kaksi muutakin lupaa hyväksytään, etsintälupa laajenisi yhteensä noin 2200 hehtaarin alueelle.

Pro Heinävesi on huolissaan kaivoshankkeen vaikutuksista Heinäveden reitin vesistöön sekä vuosikymmeniä rakennettuun matkailuimagoon, alueelle tärkeään matkailuelinkeinoon sekä kiinteistöjen arvoon.

Liikkeen aktivistien mukaan jo pelkkä malminetsintälupa vaikuttaa kielteisesti kiinteistöjen arvoon sekä alueen houkuttelevuuteen loma-asumisen osalta. Vapaa-ajan asukkaiden taloudellinen merkitys on alueella suuri.

Lisää tietoa kaivannaisalasta löytyy täältä

Puhtaan Heinäveden puolesta -kuntalaisaloitteen voi allekirjoittaa täällä.

Juttua täsmennetty 22.8. kello 12.49 malminetsintälupien määrällä ja pinta-aloilla.