Nyt näyttää hurjan hyvältä norppien pesinnälle – Lunta ja kinoksia on enemmän kuin vuosiin kaikkialla Saimaalla

Vanhan legendan mukaan saimaannorppa synnyttää ensi perjantaina vietettävän Nestorin-päivän aikoihin. "On ruhtinaallisen hyvät pesintäolosuhteet nyt saimaannorpalla."

Timo Seppäläinen

Saimaannorpan syntyville kuuteille on tänä keväänä tarjolla paremmat olosuhteet kuin vuosiin. Arkistokuva.
Saimaannorpan syntyville kuuteille on tänä keväänä tarjolla paremmat olosuhteet kuin vuosiin. Arkistokuva.

Helmikuun runsaat lumisateet ovat tehneet hyvää saimaannorpan pesinnälle. Pesäkinoksia on nyt syntynyt hyvin luonnostaan. Norppa synnyttää poikasensa lumikinokseen kaivamaansa pesään helmikuun ja maaliskuun taitteessa. Lumipesä suojaa kuutteja petoeläimiltä ja pakkaselta.

– On ruhtinaallisen hyvät pesintäolosuhteet nyt saimaannorpalla. Norpille riittää joko luonnonkinosta tai apukinoksia koko Saimaalla, kertoo Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela.

Vanhan legendan mukaan saimaannorppa synnyttää ensi perjantaina vietettävän Nestorin-päivän aikoihin.

– Nyt on ollut oikea talvi kinoksineen Saimaalla. Odotusarvot pesinnän onnistumiselle ovat hyvät, WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen toteaa.

Tilannetta parantaa entisestään se, että pitkän ajan sääennusteissa ei ole odotettavissa lämpimiä jaksoja. Näin ollen pienet kuutit ovat turvassa rannoille rakennetuissa lumipesissä kriittisimmät ajat.

– Juuri sen kuutin imetysajan lumitilanne on hyvä, ja siellä lumiluolan sisällä imetyksellä on parhaat mahdolliset olosuhteet onnistua, Koskela kertoo.

Muutos on suuri verrattuna viime talveen, joka oli erittäin leuto ja huono norpan pesinnälle. Viime vuonna pesään kuolleita kuutteja löydettiin kymmenen, joista ainakin kuusi oli joutunut petoeläimen hampaisiin. Vuotta aiemmin pesäkuolleita kuutteja löydettiin vain yksi.

Saimaannorppia on arvioitu olevan yhteensä noin 420-430 yksilöä koko Saimaalla. Norppia on syntynyt viime vuosina 80-90 kuuttia per talvi. Epäonnistuneen pesälaskennan takia viime vuonna löydettiin vain 43 kuuttia, mutta Koskelan mukaan todellisuudessa kuutteja arvioitiin syntyneen edellisvuosien verran.

Koskelan mukaan huonoina vuosina pesäkuolleisuus voi olla 20-30 prosenttia syntyneistä kuuteista. Jos lunta on riittävästi, pesäkuolleisuus on noin viisi prosenttia. Tämä tarkoittaisi, että 90 syntyneestä kuutista kuolisi vain noin viisi kuuttia.

Norpalle suotuisa talvi ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kuutteja syntyisi Saimaalla aiempaa enemmän.

– Kuutteja syntyy siitä huolimatta, minkälaiset pesintäolosuhteet ovat. Tänä talvena syntyneet kuutit on laitettu alulle vajaa vuosi sitten. Tämän talven olosuhteet vaikuttavat näiden kuuttien selviytymiseen, mutta eivät lukumäärään, Koskela selventää.

Poikkeuksellista tänä talvena on myös se, että lunta on enemmän eteläisellä kuin pohjoisella Saimaalla.

Helmikuun puoleenväliin mennessä norppien pesintää varten kolattiin yhteensä 71 apukinosta, joista valtaosa on Savonlinnan pohjoispuolella. Esimerkiksi viime talvena apukinoksia tehtiin yli kaksinkertainen määrä.

Norppaturvallisilla katiskoilla Puruvedellä kalastava hotelliyrittäjä Saimi Hoyer on seurannut ilolla norppien paluuta kotivesilleen. Hänen mukaansa nimettiin myös ensimmäinen Puruvedellä pitkään aikaan nähty norppa.

– Saimaannorppien suojelu on itselleni todella tärkeä asia. Olen mökkeillyt koko ikäni Puruveden rannalla ja nyt asun täällä itse. Toivon, että rantakinokset saadaan pidettyä rauhassa tänä talvena. Saimaannorppa on meidän kansallisaarteemme ja sen kannan kasvu on tärkeää, Hoyer toteaa Metsähallituksen tiedotteessa.

WWF:n Norppaliven faniksi tunnustautuva, Lappeenrannassa varttunut artisti Hanna Pakarinen lähti innoissaan julistamaan pesärauhaa.

– Minulle Saimaa jo itsessään on äärimmäisen rakas, koska olen saanut kasvaa lapsuuteni sen rannoilla. Sen myötä myös saimaannorppa on minulle äärimmäisen tärkeä. Tuo erityislaatuinen pötkylä tarvitsee meidän kaikkien tukea ja turvaa, jotta niiden tulevaisuus olisi valoisa, Pakarinen painottaa.

Norpan pesärauhan ovat julistaneet (video) Savonlinnan Kellarpellon koulun nelosluokkalaiset, Saimaan alueella mökkeilevät WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sekä suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen, Saimaa-ilmiön hankejohtaja Sari Kaasinen, Saimaan norppaklubin Päivi Paavilainen, Itä-Suomen yliopiston saimaannorppatutkimusryhmän tutkija Mervi Kunnasranta, norppaturvalliseen kalastukseen erikoistunut Juha Taskinen, Pullervo-kirjan tekijä Pinja Meretoja, yrittäjä Saimi Hoyer, artisti Hanna Pakarinen sekä ympäristöministeri Krista Mikkonen.

Luetuimmat