Parikkalan kunnanvaltuustossa tiukkaa keskustelua Parikkalan Raja Oy:stä — Elinkeinojohtaja selitti valtuutetuille, että tarkoitus on houkutella uusia yrityksiä Parikkalaan

Kolmikantaan on tarkoitus houkutella muualta Suomesta yrityksiä, jotka haluavat hyötyä rajanylityspaikasta.

Jaana Hänninen

Valtuutetut nauttivat makoisan joulupuuron ennen talousarviokokoustaan. Kuvassa puuroa ottaa valtuutettu Minna Kokkonen (kok. sit.) Valtuuston puheenjohtaja Marjatta Laukkanen (kok. sit.) odottaa vuoroaan.
Valtuutetut nauttivat makoisan joulupuuron ennen talousarviokokoustaan. Kuvassa puuroa ottaa valtuutettu Minna Kokkonen (kok. sit.) Valtuuston puheenjohtaja Marjatta Laukkanen (kok. sit.) odottaa vuoroaan.

Parikkalan kunnanvaltuusto kävi kipakkaa keskustelua Parikkalan Raja Osakeyhtiön perustamisesta. Yhtiön perustaminen hyväksyttiin silti ensi vuoden talousarviotavoitteeksi äänestyksittä.

— Antaa mennä. Perustetaan se, ja katsotaan millainen yhtiö siitä tulee, Uus-Parikkalan sitoutumattomien ryhmäpuheenjohtaja Jouni Kiviaho totesi pitkän keskustelun lopuksi, kun valtuuston puheenjohtaja Marjatta Laukkanen (kok. sit.) kysyi, tarkottiko ryhmä viedä asian äänestykseen.

Perustetaan se, ja katsotaan millainen yhtiö siitä tulee. — Jouni Kiviaho


Yritykset ovat olleet aktiivisia Parikkalan Raja Oy:n perustamiseksi. Kunnanhallituksen puheenjohtajan Ari Bergin (kesk.) mukaan kunta myötävaikuttaa yhtiön perustamiseen. Talousarviokirjan mukaan pitkän aikavälin tavoitteena on rajanylityspaikan monipuolistaminen ja kansainvälistäminen.

— Taisi olla väärinkäsityksestä kyse tässä keskustelussa, Berg tuumasi lopuksi.

— Taisi olla väärinkäsityksestä kyse tässä keskustelussa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Berg tuumasi lopuksi.

Kiviaho avasi pitkän keskustelun Parikkalan Raja Oy:stä arvellen, että yhtiötä on aika turha perustaa.

— Yleensäkin täytyy ihmetellä maakuntajohtaja Matti Viialaisen höyryämistä rajanylityspaikan kansainvälistämisestä, Kiviaho sanoi.

Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen tähdensi, että Parikkalan Raja Oy:tä ei ole tarkoitus perustaa rakentamaan rajanylityspaikan rakennuksia, vaan kyse on elinkeinoelämän kehittämisestä rajanylityspaikkaan liittyen tai siihen liittymättä.

Kunnan investoinnit yhtiöön tulevat Huuskosen mukaan olemaan pieniä. Kunta voisi kuitata osakkeensa esimerkiksi luovuttamalla yhtiölle maata.

Elinkeinojohtaja Pekka Reiman selitti, että Parikkalan Raja Oy:n tarkoitus on hyödyntää vasta kaavoitettua Kolmikannan aluetta sekä tilapäistä rajanylityspaikkaa koskevaa valtiosopimusta.

— Parikkalassa on paljon menestyvää elinkeinotoimintaa, joka perustuu puutavarakuljetuksiin Kolmikannan kautta. Rajanylityspaikan valtiosopimusta ei kuitenkaan ole sidottu metsätalouteen. Sopimuksessa puhutaan toimijoista, jotka hyötyvät rajanylityspaikasta ja jotka ovat Parikkalassa.

— Tarkoitus on luoda Kolmikantaan sellainen palveluympäristö, että muualla Suomessa toimivat yritykset huomaavat, että Kolmikannassa on niille parhaat toimintaedellytykset, Reiman selvensi.

Kiviaho totesi vielä, että Parikkala ei voi mitään kansainväliselle politiikalle

Reiman vastasi, että kansainväliselle politiikalle ei tarvitsekaan voida mitään.

— Lukekaa Lasse Lehtisen kirja Punainen vuorineuvos. Siinä kerrotaan pienyrittäjistä, jotka kansainvälisestä tilanteesta huolimatta lähtevät myymään kenkiä Venäjälle, ja hyvin myyvätkin, Reiman sanoi.

Kirjolan koulukin äänestyksittä

Parikkalan valtuusto hyväksyi muutoinkin äänestyksittä ensi vuoden talousarvion.

Äänestyksittä myös päätettiin, että Kirjolan koulu korvataan pääosin uudisrakennuksella ja että vain kädentaitoluokat ja juhlasali perusparannetaan.

Vs. rakentamispäällikkö Heikki Määttänen kertoi suunnittelutoimikunnan päätyneen uudisrakentamisvaihtoehtoon, koska keskeisten osien perusparantaminen olisi tarkoittanut vanhan rakennuksen purkamista betonirunkoon saakka.

— Kantavana ajatuksena oli terveellisyys. Kokonaan purettuna ja uudelleen rakennettuna koulu olisi saatu terveelliseksi, mutta toiminnallisuus olisi kärsinyt.

— Väistötilojakin olisi remonttivaihtoehdossa tarvittu enemmän kuin uudisrakennusvaihtoehdossa, Määttänen sanoi.

Määttänen arvioi, että koulun rakennustyöt alkavat noin vuoden kuluttua. Sitä ennen kunta kilpailuttaa suunnittelun, ja suunnitelmien hyväksyminen on edessä myöhemmin.

Entäs jos tehtäisiin koulu hirrestä?

Maija Valkeapää (up.sit) kysyi onko harkittu siirrettävää viipalekoulua. Hänen siirrettävät rakennukset olisivat perusteltuja siltä varalta, että oppilasmäärä tulevaisuudessa putoaa.

— Viipalekouluratkaisu toisi myös mahdollisimman nopeasti tervettä tilaa oppilaitten ja opettajien käytettäväksi, Valkeapää sanoi.

Kunnanjohtaja Huuskonen kertoi, että kaikki vaihtoehdot ovat olleet harkinnassa. Lapsimäärä ei Huuskosen mukaan lyhyellä aikavälillä vähene merkittävästi.

— Itsekin mietin elementtivaihtoehtoa, mutta se ei niin hyvin istu tähän konseptiin, kun osittain peruskorjataan vanhaa ja osittain rakennetaan uutta,
Huuskonen korosti, että koulun materiaalit ja yksityiskohdat mietitään vasta suunnittelussa.

— Toimikunta on vielä lähdössä tarkastelemaan hirsirakentaista koulua, joka voisi olla hyvä vaihtoehto, Huuskonen kertoi.

Simpelejärven opisto hyväksyttiin

Myös Parikkalan ja Rautjärven kansalaisopistojen yhdistyminen Simpelejärven opistoksi hyväksyttiin yksimielisesti. Yhdistyminen tapahtuu syyslukukauden 2019 alkaessa.

Korjattu 11.12.2018 kello 8.31 Marjatta Laukkasen puoluekanta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet