Savonlinnan Pihlajavedeltä löytyi talviverkkoon hukkunut naarasnorppa

Apukinosten kolaamiseen on anottu lisää aikaa, koska kolattava lumi on jäiltä huvennut.

Timo Seppäläinen

Metsähallitus on hakenut ely-keskuksilta jatkoaikaa apukinosten tekoon. Tämä kuva on viime viikonlopulta Savonlinnan Pihlajavedeltä.
Metsähallitus on hakenut ely-keskuksilta jatkoaikaa apukinosten tekoon. Tämä kuva on viime viikonlopulta Savonlinnan Pihlajavedeltä.

Savonlinnan Pihlajavedeltä löytyi viime lauantaina, 8.2., talviverkkoon hukkunut norppa. Kyseessä oli vuoden ikäinen, noin 35-kiloinen naaras.

Norpan kohtaloksi koituneen verkon langanvahvuus oli 0,2 milliä, solmuväliltään verkko oli 60-millinen

Kuolleen norpan löysi kalastaja, joka myös ilmoitti asiasta Metsähallitukseen.

Kyseessä oli toinen tänä vuonna kuolleena löytynyt norppa. Saimaan suurimmaksi norpaksi nimetty Viljo-norppa löytyi kuolleena Rantasalmen Haukivedeltä tammikuussa.

Apukinosten tekoon haettu jatkoaikaa

Metsähallitus on hakenut vastasyntyneiden kuuttien suojaksi kolattavien apukinosten tekoon jatkoaikaa ely-keskuksilta 23.2. saakka. Tällä hetkellä jäällä ei ole mitään, mitä kolata, sillä lumipeite on huvennut leudossa säässä kokonaan.

– Vesisohjoa ei voi kolata, suojelubiologi Jouni Koskela Metsähallituksesta sanoo.

Hän on kuitenkin tyytyväinen jo aikaansaatujen apukinosten määrään. Kun kappalemääräiseksi tavoitteeksi oli asetettu 200 kinosta, on nyt tehty jo pitkälti yli sata.

– Raja kulkee Puumalansalmessa, sen eteläpuolelle ei ole päästy kolaamaan heikon jään takia, mutta pohjoispuolella on saatu tehtyä melkein kaikki kinokset, mitä on haluttu. Olosuhteisiin nähden voi olla melko tyytyväinen, Koskela sanoo.

Hänen mukaansa nyt vallitseva leuto sää ei heikennä jo tehtyjä apukinoksia, sillä ne on kasattu sen verran suuriksi, että sulamis- ja tiivistymisvaraakin on.

– Nyt kun kolaamiseen anottiin jatkoaikaa, ruvetaan pelaamaan varman päälle. Apukinoksia tehdään vain paikkoihin, joissa kuutteja on syntynyt aiemminkin. Aikaa ei hukata epävarmoihin paikkoihin.

– Lisäksi käytämme apukonsteja, esimerkiksi kuusenlatvoja tai muita tukikeinoja apukinosten tukevoittamiseen, Koskela kaavailee.