Vaalipiirin vihreillä kahdenlaista sote-ajatusta – Lappeenrannan Hanna Holopainen puhuu yhtenäisen Etelä-Savon puolesta, Kerimäen Heli Järvinen haluaisi Savonlinnan ja Mikkelinkin Pohjois-Savoon

Vihreiden ministeriryhmä ratkaisee kantansa lausuntokierroksen perusteella.

Marleena Liikkanen

Hanna Holopaisen mielestä faktat puoltavat Etelä-Savon säilymistä yhtenäisenä maakuntana.
Hanna Holopaisen mielestä faktat puoltavat Etelä-Savon säilymistä yhtenäisenä maakuntana.

Mikko Kontti

Heli Järvinen toivoo, että Mikkeli ja Savonlinna suuntaisivat yksissätuumin Pohjois-Savoon.
Heli Järvinen toivoo, että Mikkeli ja Savonlinna suuntaisivat yksissätuumin Pohjois-Savoon.

Kaakkois-Suomen vaalipiirin vihreillä kansanedustajilla Hanna Holopaisella Lappeenrannasta ja Heli Järvisellä Savonlinnan Kerimäeltä on keskenään erilaiset ajatukset siitä, miten Savonlinnan seudun tuleva maakunta pitäisi ratkaista.

Vihreiden eduskuntaryhmä ei ole ratkaissut kantaansa asiaan. Ministeriryhmän näkemys on että asia ratkaistaan lausuntopalautteen mukaan, kun kaikki asianosaiset ovat saaneet lausua näkemyksensä sote-lakiluonnoksesta.

Holopainen ja Järvinen ovat omat näkemyksensä miettineet.

– En haluaisi lähteä neuvomaan, mutta faktat puoltavat sitä, että on järkevää säilyä yhtenäisenä maakuntana. Siis sama maakunta ja sote-maakunta, Holopainen sanoo sanomalehti Länsi-Savon haastattelussa.

Järvinen ei haluaisi Etelä-Savon jäävän nykyisessä laajuudessaan vastaamaan sote-palvelujen järjestämisestä. Hän kuitenkin korostaa, että hänkään ei toivo Etelä-Savon hajoavan.

– Toivoisin, että Savonlinna ja Mikkeli pysyisivät yhdessä ja suuntaisivat yhdessä Pohjois-Savoon. Silloin voitaisiin rauhassa miettiä erilaisia hoitopolkuja ja neuvotella, mitä palveluja kannatta ylläpitää, Järvinen sanoo.

– Jos muutama vuosi sinnitellään Etelä-Savona, pelkään, että joudumme supistamaan monia toimintoja, kunnes maakuntalain perälauta pykälä iskee ja meidät kuitenkin pakkoliitetään johonkin muuhun maakuntaan. Niiden muutaman kokeiluvuoden aikana menetettyjä toimintoja ei enää takaisin saa, Järvinen sanoo.

Holopainen toteaa Länsi-Savossa, että julkisessa keskustelussa Itä-Savon talousalueen ja sen kuntayhtymän viestiä on kuunneltu tarkkaan, kun taas oikein ei ole se, että maakunnan läntisen puolen sote-yhtymän Essoten ja sen kuntien 100 000 asukkaan ääni on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Holopainen listaa useita tekijöitä, joita tulee tarkastella, kun otetaan kantaa Etelä-Savon sote- ja maakuntaratkaisuun.

– Kyse on maakunnallisesta yhteistyöstä ja monialaisen maakuntahallinnon järjestämisestä.

– Nyt on tarkoitus rakentaa kestävällä tavalla sote, joten rakenteiden pitää olla sellaisia, että palvelut paranevat koko maassa.

– On vaikea nähdä, että Pohjois-Savo toisi ylimääräistä panostusta Savonlinnan seudulle, Holopainen sanoo Länsi-Savossa.

Järvinen kummastelee Holopaisen sanomaa siitä, että Pohjois-Savo ei toisi ylimääräistä panostusta Savonlinnan seudulle.

– Eihän se tietenkään mitään ylimääräistä tuo, mutta uskon, että Pohjois-Savo-yhteistyössä on mahdollisuus säilyttää suurempi osa sairaanhoitopiirin nykyisistä toiminnoista, Järvinen sanoo.

Järvinen toteaa, että sellaista vaihtoehtoa ei taida nykyisessä poliittisessa todellisuudessa olla, että sote vaihtaisi maakuntaa ilman että muut maakunnalliset toiminnot siirtyvät. Myös vaalipiiri vaihtuisi, jos Savonlinnan seutu lähtisi Kuopioon.

– Asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. Ihmisten terveys on paljon tärkeämpi asia kuin esimerkiksi se, että vaalipiirin vaihtumisen takia joku putoaa eduskunnasta.