Savonlinna saattaa viimeinkin hakea kansalliseksi kaupunkipuistoksi — Kaupunki todennäköisesti täyttäisi kaupunkipuiston tiukat kriteerit, lisäkaavoitusta tai uusia suojelupäätöksiä ei tarvittaisi

Kaupunkipuiston perustamisselvitys on tullut kansan kommentoitavaksi. Kaupunginvaltuusto päättää ensi vuonna, hakeeko Savonlinna itselleen statusta. Kaupunginjohtaja Janne Laineen mielestä kaupunkipuisto olisi keino kehittää kaupunkia.

Timo Seppäläinen

Savonlinnassa kansallinen kaupunkipuisto alkaisi kaupungin ydinkeskustasta sekä muodostaisi yhtenäisen viher- ja sinirakenteen kaupunginosasta toiseen sekä ympäröivään luontoon. Savonlinna siis täyttäisi kaupunkipuiston tiukat kriteerit. (Arkistokuva)
Savonlinnassa kansallinen kaupunkipuisto alkaisi kaupungin ydinkeskustasta sekä muodostaisi yhtenäisen viher- ja sinirakenteen kaupunginosasta toiseen sekä ympäröivään luontoon. Savonlinna siis täyttäisi kaupunkipuiston tiukat kriteerit. (Arkistokuva)

Savonlinna saattaa hakea alueelleen kansallista kaupunkipuistoa, jos kaupunginvaltuusto ensi vuoden alkupuolella niin päättää. Kaupunkipuiston perustamisselvitys on valmis, ja se on kaupunkilaisten kommentoitavana. Kaupunkilaiset voivat antaa selvityksestä palautetta ja siihen liittyviä kehittämisideoita.

Kaupunginjohtaja Janne Laine korostaa, että kaupunkipuiston status toisi kaupungille lisää myönteistä imagoa, lisäisi matkailullista vetovoimaa ja toisi uusia työpaikkoja.

Perustamisselvitys on pohjana, jos kaupunki lähtee hakemaan ympäristöministeriöltä kaupunkipuistostatusta alueelleen.

Savonlinnalla hyvät mahdollisuudet onnistua

Kaupunginjohtaja Laine ja kaavoituspäällikkö Päivi Behm ovat jo keskustelleet ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderin kanssa asiasta, ja Savonlinnalla näyttäisi olevan hyvät mahdollisuudet päästä Suomen kymmenenneksi kansalliseksi kaupunkipuistoksi.

Kaupunkipuistoille on tiukat kriteerit. Puiston pitää alkaa kaupungin ydinkeskustasta. Sen pitää olla laaja ja yhtenäinen ”viher- ja sinirakenne” niin, että kaupunkipuistoa pitkin pääsee kaupunginosasta toiseen vettä, metsää tai puistoja pitkin. Kaupunkipuiston pitää liittyä ilman selvää rajaa kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin.

— Kaikki nämä ehdot täyttyvät Savonlinnassa, Behm sanoo.

Savonlinnan kaupunkipuiston rajaus kulkisi Olavinlinnasta vettä pitkin Vääräsaaren pohjoisosaan ja Sulosaarille. Sieltä se kulkisi Haapasalmen kautta Puistokadun rannoille, Heikinpohjaan, Talvisaloon, Pihlajaniemelle ja Laitaatsiltaan. Kaupunkipuistoon kuuluisivat myös Pihlajaveden saaret kaupungin eteläpuolella, Pienen Haukiveden saaristo kaupungin pohjoispuolella sekä Putkinotko, Rauhalinna, Lehtiniemi ja Haapalahti sekä Tynkkylänjoki.

Kaupunkipuisto ei tuo lisää suojeluvelvoitteita, ei vaadi uutta kaavoitusta eikä pakota investoimaan

Behm korostaa, että kaupunkipuisto ei tuo lisää suojeluvelvoitteita tai -kohteita eikä edellytä kaupungilta mitään kaavamuutoksia. Vahvistuneet kaavat, kuten esimerkiksi Kasinonsaaren tai Tynkkylänjoen matkailukaavat voidaan toteuttaa.

— Kaupungilla myös säilyy kaavoitusmonopoli jatkossakin, Behm korostaa.

Kaupunkipuisto ei edellytä kaupungilta investointeja. Behm ja Laine tosin huomauttavat, että kaupunkipuiston saavutettavuutta voidaan kehittää sitä mukaa, kun rahaa on. Kehittämistä olisi esimerkiksi kaupungin etelärannan kevyen liikenteen väylä tai retkisatamien kohentaminen.

Kaupunkipuisto olisi osa valtakunnallista kaupunkipuistojen yhteistyöverkostoa

Kansallisia kaupunkipuistoja on jo perustettu Suomeen yhteensä yhdeksän: Hämeenlinna, Heinola, Hanko, Pori, Forssa, Kotka, Turku, Porvoo ja Kuopio.

Kaupunkipuistojen verkostossa kaupungit ja puistot täydentävät ja tukevat toisiaan. Jokaisella kaupunkipuistolla on oma erityinen roolinsa kaupunkipuistoverkostossa. Savonlinnan kaupunkipuiston rooli nähdään sisävesien linna- ja saaristokaupunkina.

Kaupunkipuistoselvitys on osa kaupungin strategiaa — hakemuksesta päätetään erikseen

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvityksen tekeminen kuuluu nykyisen kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaan. Seminaareissaan valtuusto muokkasi päätöksen, jonka mukaan selvityksen tekemisen jälkeen valtuusto päättää, haetaanko kaupunkipuistoa.

— Tämä sanamuoto oli kaikkien mahdollista hyväksyä, sanoo Laine.

Kaupunginjohtaja Laineen alkuperäinen esitys oli, että kaupunki olisi strategiassaan päättänyt jo hakea kaupunkipuistoa.

Kaupunkipuistosta keskusteltu vuosituhannen alusta asti

Kaupunkipuistosta on keskusteltu vuosituhannen alusta saakka. Syksyllä 2012 valittu valtuusto päätti ensimmäisessä kokouksessaan, että puistoa ei haeta.

Kaupunginjohtaja Janne Laine arvioi nyt, että silloin valtuutetuilla saattoi Natura-prosessin jäljiltä olla vielä pelkoja siitä, että kaupunkipuiston tullessa kaavoitusvalta annettaisiin ministeriölle. Behm puolestaan arvioi, että viime kauden valtuusto teki ratkaisunsa ehkä puutteellisin tiedoin, koska perustamisselvitystä ei silloin oltu tehty.

Juttua päivitetty 11.10. Kaupunkipuiston perustamisselvitys löytyy nyt kaupungin verkkosivulta tästä linkistä. Se on kaupunkilaisten kommentoitavana 12.11.2018 saakka.

Luetuimmat