Nuori arvostaa käytännöllistä lahjaa —  varusmiespalvelukseen menijä ilahtuu kunnon kellosta, puukosta tai vaikka kengänpohjallisista

Tavaralahjoista parhaita ovat arkiset käyttöesineet. Lahjatoiveita on paras kysyä suoraan lahjan saajalta.

Kai Skyttä

Kirsi Marttila (keskellä) kertoo, että nyt hän osaisi arvostaa jo klassista Aalto-maljakkoakin. Muuten Marttila, Petra Leino (vas.) ja Anni Paarma varoittavat lahjanostajia sortumasta koriste-esineisiin.
Kirsi Marttila (keskellä) kertoo, että nyt hän osaisi arvostaa jo klassista Aalto-maljakkoakin. Muuten Marttila, Petra Leino (vas.) ja Anni Paarma varoittavat lahjanostajia sortumasta koriste-esineisiin.

Ylioppilaaksi tai ammattiin valmistuvien lahjatoiveita kannattaa kysyä valmistuvalta itseltään, sanovat Saimaan ammattikorkeakoulussa toimintaterapeuteiksi opiskelevat Petra Leino, Kirsi Marttila ja Anni Paarma.

— Kysyminen on paras tapa. Parempi kysyä kuin käyttää ehkä isokin summa ihan hukkaan, kolmikko summaa.

Joskus kysyminen voi tuntua vaivaannuttavalta. Lahjan saaja ei tiedä, mitä kehtaa pyytää. Lahjan antaja voi pelätä, onko hänellä varaa toteuttaa toive.

Yksinkertaiset tavaralahjat pelittävät aina, sanovat Leino, Marttila ja Paarma. Parhaita ovat mahdollisimman konkreettiset käyttökapineet: kattilat, pannut, sauvasekoitin tai laadukkaat lakanat.

All Over Press

Kattilalla on aina käyttöä ja se on myös pitkäikäinen.

— Nuoret eivät kamalasti arvosta turhia koriste- tai muistoesineitä. Ei mitään enkelipatsaita. Koruissa taas on vaikea tietää tyyli.

Leino valmistui ylioppilaaksi vuonna 2014, ja häneltä toiveita kysyttiin. Kun Paarma 2011 kirjoitti, vinkkejä oli kysytty vanhemmilta. 1996 kirjoittaneelta Marttilalta tai perheeltä ei kyselty mitään.

Kolmikko kertoo itse saaneensa jonkin verran turhaa tavaraa.

— Turhin ja kamalin oli korkokengän mallinen kakkulapio, Petra Leino muistelee.

Parhaita lahjoja kolmikon mielestä ovat aineettomat lahjat ja lahjakortit.

— Jos nuori haluaisi harrastaa jotakin, mikä maksaa, voisi kustantaa vaikka jonkun kurssin.

Matkalahjakorttikin kelpaisi useimmille. Porukalla kokoamalla voisi saada kokoon ainakin mukavan pesämunan reissua varten.

— Ylipäätään kimppalahjat hyviä. Voi hankkia jotain kunnollista eikä turhaa tilpehööriä.

Kai Skyttä

Omalla puukolla on armeijassa käyttöä.

Varusmiestä on helppo ilahduttaa

Imatralla erikoisrajajääkäreissä varusmiespalvelusta suorittavat Juho Lankinen ja Miika Isberg vinkkaavat lahjaideoita, jotka he ovat havainneet hyviksi varusmiespalveluksessa.

Kello

— Kello, joka kestää menemistä, näyttää aikaa ja herättää, sanoo Juho Lankinen.

Lankisen oma kello armeijassa on edullinen, parinkymmenen euron peruskello. Jos rahaa haluaa käyttää enemmän, hän mainitsee vaihtoehdoksi esimerkiksi Casion tai Suunnon urheilukellon, jossa on paljon erilaisia ominaisuuksia.

Varusmiestoveri Miika Isberg määrittelee sopivan kellon perusvaatimukset.

— Sen pitää kestää vettä ja siinä on hyvä olla sekuntikello.

Kai Skyttä

Geelipohjallinen voi pelastaa varusmiehen päivämarssin.

Puukko

Kunnon puukolla on armeijassa käyttöä. Juho Lankisella itsellään on Marttiinin sissipuukko, ja se on ollut erikoisrajajääkäripalveluksessa tarpeellinen. Sillä katkeaa vaikka ranteenpaksuinen puu.

Miika Lankinen painottaa perusasioita.

— Kohtuuperinteinen puukko on hyvä. Mieluummin sellainen kuin rambo-veitsi, sillä yleensä sillä pitää vuolla puuta eikä tappaa vihollisia.

Asusteet

Juho Lankinen vinkkaa paljon patikointia sisältävän varusmiespalveluksen suorittajalle kulkua pehmentäviä geelipohjallisia, joita ainakin heidän palveluspaikassaan on lupa käyttää.

— Valtion pohjalliset eivät ole parhaita.

Vaatepuolelta hyödylliseksi Lankinen nostaa myös laadukkaan merinovillakerraston.