Norssin Digipeda-illassa toivottiin digioppimisen kehitystyön jatkuvan Savonlinnassa

Savonlinnan normaalikoulun vanhempainyhdistys järjesti tällä viikolla Digipeda-illan, jonka aiheena olivat normaalikoulun digioppiminen ja digioppimisen Savonlinnan-tulevaisuuden hahmottaminen.

Soila Puurtinen

Digipedaillassa keskustelijoina olivat Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jonne Tynkkynen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen, Otava oppimateriaalit -liiketoimintajohtaja Markku Pelkonen sekä normaalikoulun digipedagogiikkaa tutkinut professori Laura Hirsto Itä-Suomen yliopistosta.
Digipedaillassa keskustelijoina olivat Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti, sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jonne Tynkkynen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen, Otava oppimateriaalit -liiketoimintajohtaja Markku Pelkonen sekä normaalikoulun digipedagogiikkaa tutkinut professori Laura Hirsto Itä-Suomen yliopistosta.

Normaalikoulun rehtorin Mikko Ripatin mielestä kasvatustieteen kehitystyössä ei päästä eteenpäin pilkkuja viilailemalla.

— Itse asetan toiveita digitalisaatioon ja e-oppimiseen. Jos sillä kaikilla muilla inhimillisen toiminnan aloilla saadaan tehokkuutta, laatua ja parempaa aikaiseksi, niin miksei saataisi oppimisessa? Kyse on siitä, että opimme hyödyntämään järkevällä tavalla näitä laitteita ja mahdollisuuksia oppimisen näkökulmasta.

Hän pitää tärkeänä, että kehitystyötä jatketaan niin Savonlinnassa kuin Joensuussa.

— Viime kädessä ne alueet menestyvät, jotka pystyvät olemaan koulutuksessa kärjessä.

Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk.) totesi normaalikoulun asennemuutoksen olevan esimerkki, josta on voinut kertoa eduskuntatyössäkin.

— Eli se, että passiivisista tiedonimijöistä tehdään aktiivisia tuottajia. Laite on väline, ja sen kanssa voidaan tehdä erilaisia asioita. Aika suuressa osassa Suomea on vielä niin, että laitteet ovat pääasia. Täällä on lähdetty pedagogia edellä, kuten pitäisi ollakin.

Viime kädessä ne alueet menestyvät, jotka pystyvät olemaan koulutuksessa kärjessä.

Otava oppimateriaalit -liiketoimintajohtaja Markku Pelkonen sanoi, että jos aidosti uskotaan tehokkaimman oppimisen olevan sitä, että oppii kouluaikana vuorovaikutustaidot, luovuutta ja kriittistä ajattelua — tulevaisuustaitoja, niin pitää kestää painetta siitä, että jotkut asiat jäävät oppimatta.

— Monella pettää pokka, ja palataan takaisin luukuttamaan tiedollisia taitoja, tulee paniikkireaktio.

Hänen mielestään opettajat tarvitsevat näiden valintojen teossa vanhempien tukea nykyistä enemmän.

Professori Laura Hirston mukaan oppimisen tutkimuksessa usein unohdetaan, kuinka tärkeää on pitää vanhemmat mukana siinä, millä lailla lapset oppivat ja miten vanhemmat pystyvät osallistumaan siihen.

— Vanhempien laitehallinnalliset kyvyt ja osaaminen sekä vanhempien pystyvyysuskomukset ovat yhteydessä siihen, miten he ajattelevat lapsensa voivan oppia tableteilla.

Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jonne Tynkkynen (kesk.) totesi, että isolla joukolla päättäjiä on halua pitää kiinni normaalikoulun digiosaamisesta ja sen edelleen kehittämisestä.

— Aika näyttää, miten keinot riittävät. Töitä sen eteen tehdään varmasti.