Savonlinnaan viisi kumppanuuspöytää hoitamaan lähidemokratiaa — Valtuutetut pohtivat, riittääkö elinkeinojohtajan aika myös kumppanuuspöytiin

Kumppanuuspöydät perustetaan Kerimäelle, Punkaharjulle, Savonrannalle, keskikaupungin alueelle ja entisen Säämingin alueelle.

Timo Seppäläinen

Elinkeinojohtaja Janne Weander uskoo löytävänsä aikaa kumppanuuspöytien koollekutsumiseen ja kokousten valmisteluun yhdessä kumppanuuspöytien puheenjohtajien kanssa.
Elinkeinojohtaja Janne Weander uskoo löytävänsä aikaa kumppanuuspöytien koollekutsumiseen ja kokousten valmisteluun yhdessä kumppanuuspöytien puheenjohtajien kanssa.

Savonlinnan kaupunginvaltuusto päätti perustaa lähidemokratian toteuttamista varten viisi kumppanuuspöytää, joiden tehtävänä on kehittää alueiden elinvoimaisuutta ja antaa asukkaille ja yhdistyksille mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

Kumppanuuspöydät perustetaan Kerimäelle, Punkaharjulle, Savonrannalle, keskikaupungin alueelle ja entisen Säämingin alueelle. Entisen Säämingin alueella tarkoitetaan taajamamerkkien ulkopuolelle jäävää aluetta.

Ensimmäiset kokoukset pidetään maaliskuun loppuun mennessä. Ensimmäisissä kokouksissa valitaan kumppanuuspöydille puheenjohtajat paikallisten aktiivien joukosta.

Valtuutetut päättivät yksimielisesti, että kumppanuuspöydät voivat tarvittaessa kokoontua useamminkin kuin kaksi kertaa vuodessa.

Alun alkaen vuotuisiksi kokoontumiskerroiksi oli ehdotettu kahta. Useammat kokoontumiset päätettiin sallia Ari Oran (kok.) ehdotuksesta.

Matti-Pekka Parkkinen (kesk.) kuitenkin huomautti, että kaupungin edustajien ei välttämättä tarvitse olla kokouksissa kovin paljon useammin, vaan alueen asukkaat voivat valmistella asioita keskenään ennen varsinaisia kumppanuuspöytiä.

Muutama valtuutettu empi, onko elinkeinojohtaja paras vaihtoehto kumppanuuspöydän koollekutsumisesta vastaavaksi viranhaltijaksi.

 Tämä saattaa onnistua, jos kansalaiset ja kansalaisyhdistykset lähtevät mukaan. - Stephen Condit

— Riittääkö aika ja resurssit? Tämä työllistää aika paljon, pohdiskeli Olli Sironen (sd.).

— Reppu selkään ja etsimään yrityksiä. Nämä muut asiat ovat toissijaisia virityksiä, kun meillä palaa nurkat, toivotti Matti Lundenius (ps.) elinkeinojohtaja Janne Weanderille.

Tuukka Suomalainen (kesk.) ja Matti-Pekka Parkkinen muistuttivat, että tarkoitus on nimenomaan kehittää alueiden elinvoimaa, joten sikäli elinkeinojohtaja sopii yhdyshenkilöksi.

Myös elinkeinotoimelle kumppanuuspöytiä varten varattua rahasummaa, yhteensä 30 000 euroa, pidettiin muutamissa puheenvuoroissa liian pienenä.

Elinkeinojohtaja Weander huomautti, että isommat hankkeet ja investoinnit valmistellaan toimialoilla ja toteutetaan niiden määrärahoista.

Monet valtuutetut kertoivat kumppanuusmallin olevan odotettua parempi. Monet myös totesivat, että mallia pitää ajan mittaan kehittää.

— Olisin ollut enemmän vahvemman lautakuntamallin kannalla, mutta tästä voi kehittää ideaa eteenpäin, sanoi Karoliina Laukkanen (sd.), joka edelliskauden toimi Punkaharjun aluejohtokunnan puheenjohtajana.

— Jotain tässä tapahtuu, kun yhteen aikaan näytti siltä, että asia pyritään hautaamaan, tuumasi Veikko Puustinen (ps.) Punkaharjulta.

Myös vihreiden varavaltuutettu Stephen Condit sanoi mallia paremmaksi kuin mitä hän odotti silloin, kun aluejohtokunnat viime keväänä päätettiin lakkauttaa.

— Tämä saattaa onnistua, jos kansalaiset ja kansalaisyhdistykset lähtevät mukaan, Condit sanoi.

Lea Sairanen (kok.) korosti etenkin tiedottamisen merkitystä. Monet korostivat sitä, että on tärkeää, että kaupunki ottaa kumppanuuspöydistä tulevat ideat vakavasti ja toteuttaa ne, jotka ovat toteutettavissa.

Kumppanuuspöydät kutsuu koolle kaupungin elinkeinojohtaja, ja kokoontumiskertoja on siis vuosittain kaksi tai enemmän. Käsiteltävät aiheet valitsee kumppanuuspöydän puheenjohtaja. Mukaan kutsutaan tarvittaessa virkamiehiä, joiden vastuulla käsiteltävät asiat ovat.