Hallinto-oikeus kumosi Parikkalaan myönnetyn sudenkaadon poikkeusluvan – Sutta päätös ei enää pelastanut, se ammuttiin jo tammikuussa

— Sutta ei kuitenkaan saada elvytettyä takaisin henkiin, sanoo erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta.

Jussi Nukari

Parikkalan susi ammuttiin tammikuussa. Hallinto-oikeus kumosi poikkeusluvan lokakuussa. Kuvan susi on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.
Parikkalan susi ammuttiin tammikuussa. Hallinto-oikeus kumosi poikkeusluvan lokakuussa. Kuvan susi on kuvattu Ähtärin eläinpuistossa.

Itä-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut Parikkalaan myönnetyn sudenkaadon poikkeusluvan. Suomen Riistakeskus oli myöntänyt 13. tammikuuta Rajan Metsästäjille luvan suden kaatamiseen.

Susi ehdittiin kuitenkin jo kaataa ennen luvan kumoamista.

Riistakeskukselle tehdyn poikkeuslupahakemuksen mukaan Parikkalassa oli tehty kesä–joulukuussa 2016 useita susihavaintoja talojen pihoilla ja karjatilojen tuntumassa. Sudet eivät olleet aiheuttaneet vahinkoa paikalla.

Riistakeskus katsoi, että annetut selvitykset täyttivät poikkeusluvan myöntämisen kriteerit.

Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Karjalan yhdistys valitti poikkeusluvasta.

— Katsoimme, että päätös oli aika heikosti perusteltu. Hallinto-oikeus päätyi samaan ratkaisuun, Liisa Laitinen sanoo.

Itä-Suomen Hallinto-oikeuden mielestä lupahakemuksessa esitetyt taloudelliset ja sosiaaliset syyt eivät olleet riittävän painavia, joten se kumosi myönnetyn luvan. Päätöksen mukaan asiassa ei ilmennyt metsästyslain tarkoittamaa erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavaksi katsottavaa syytä, jonka perusteella edellytykset poikkeusluvan myöntämiseksi olisivat täyttyneet.

Päätökseen vaikutti myös se, että susi kuuluu luontodirektiivissä tiukkaa suojelua vaativiin lajeihin.

Riistapäällikkö Erkki Kiukas luvan myöntäneestä Kaakois-Suomen riistakeskuksesta sanoo, että päätöksestä valittamista harkitaan.

— Ei ole vielä päätetty sen enempää. Varmaan parin viikon sisällä se ratkeaa.

Hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen.

Susi ehdittiin jo ampua

Itä-Suomen hallinto-oikeus antoi päätöksensä luvan kumoamisesta 18. lokakuuta. Kaatolupa oli kuitenkin ehditty käyttää tammikuussa, kun susi ammuttiin toisena jahtipäivänä.

Erityisasiantuntija Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitosta sanoo, että vastaavaa tapahtuu silloin tällöin. Lain mukaan poikkeuslupien kanssa käytäntö on samanlainen kuin esimerkiksi ympäristöluvissa. Työt saa aloittaa ennen kuin valitukset on käsitelty.

Veistola kritisoi käytäntöä.

— Ympäristölupien kohdalla ajatus on, että paikka on mahdollista ennallistaa. Sutta ei kuitenkaan saa elvytettyä takaisin henkiin, Veistola sanoo.

— Aina valittaessa vaaditaan ensimmäisenä, että tulee täytäntöönpanokielto. Joskus se tulee, joskus ei. Tässä tapauksessa ei tullut.

Kaikkiaan Parikkalassa ammuttiin viime talvena kolme sutta, joista kahteen lupa oli Rajan Metsästäjillä. Vain yhdestä luvasta valitettiin.

Juha Kiiveri Rajan Metsästäjistä sanoo yllättyneensä oikeuden päätöksestä.

— Tavallaan se oli yllätys. Toisaalta oli tiedossa, että valitus tulee.

Kiiverin mielestä poikkeusluvalle oli perusteensa.

— Susia koetettiin karkoittaa, mutta ne jatkoivat kulkemista pihapiirissä. Se ei ollut hetkellinen tilanne, vaan jatkui koko syksyn, ja vielä vaikka vaikka ensimmäinen ammuttiin.

Kiiveri sanoo, että tilanne pihoissa on rauhottunut kevään jälkeen.

Vaikutusta lupapolitiikkaan jatkossa?

Vaikka susi ammuttiin, uskoo Veistola tapauksella olevan vaikutusta jatkossa, kun poikkeuslupia myönnetään. Veistolan mukaan Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös on ensimmäinen, jossa niin sanotusti sosiaalisista syistä myönnetty lupa kumotaan.

— Tällä lain pykälällä ei ole kumottu aiemmin. Tämä oli sosiaalisista luvista ensimmäinen ratkaisu.

Veistola sanoo, että sosiaalisten lupien antaminen tulisi nyt lopettaa ja palata vahinkoperusteisiin lupiin.

— Kun annetaan vahinkoperusteisia lupia, siinä on todistustaakka. Pitää osoittaa yksilö, joka tekee tuhoa. Sosiaaliset luvat menevät ennakoinnin puolelle. Nyt kun on tuomioistuimen ratkaisu, se täytyy ottaa huomioon, kun tämän vuoden susipolitiikkaa pohtii.

Suomen susikanta on Luonnonvarakeskuksen mukaan pienentynyt huomattavasti. Viime maaliskuussa susia arvioitiin olevan noin 25 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Silloin susia arvioitiin olevan 200–235 yksilöä.

Veistola sanoo, että määrän tippumisen tulisi näkyä myös susilupien määrässä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.