Jari Räty teki elämänsä löydön keskiviikkona Nojanmaassa – bongasi tummaksi paahtuneen karttaperhosen ainoana Euroopassa: – Se on kuin näkisi valkoisen norpan

Harvinaisuus läpytteli vastaan Nojanmaassa lenkkipolulla.

Jari Räty

Savonlinnalainen Jari Räty bongasi  hyvin harvinaisen, tummaksi paahtuneen karttaperhosen lenkkipolulla Nojanmaassa. 
Savonlinnalainen Jari Räty bongasi  hyvin harvinaisen, tummaksi paahtuneen karttaperhosen lenkkipolulla Nojanmaassa. 

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. 40 vuotta perhosia ja muita hyönteisiä harrastanut Jari Räty teki elämänsä bongauksen keskiviikkona tutulla lenkkipolulla Savonlinnassa.

–Tulin käymään vanhempien luona Nojanmaassa ja läksin normaalisti lenkille. Yllättäen polun varressa vastaan läpytteli juuri kuoriutunut, väriltään hyvin tummaksi paahtunut karttaperhonen. En heti tunnistanut sitä vaan luulin, että kyseessä on jokin trooppinen laji.

Pitkän linjan harrastaja tajusi pian, että nyt ollaan ihmeen äärellä. Perhonen osoittautui niin harvinaiseksi, että sitä ei olla nähty koskaan aikaisemmin Suomessa eikä koko Euroopassa.

–Voisi verrata, että se on kuin näkisi valkoisen norpan, Räty vertaa. Harvinaisen pääkallokiitäjän näkeminen on arkista Rädyn tekemän havainnon rinnalla.

Normaalisti nokkosperhosen näköinen

Karttaperhonen on alan harrastajille tuttu laji, joka tuli Suomeen 1980-luvulla Euroopasta ja asettui talvehtimaan Itä-Suomeen. Kanta on pysynyt paikallaan ja voinut hyvin jo 40 vuoden ajan.

Normaalisti karttaperhonen muistuttaa näöltään paljon nokkosperhosta: oransseissa siivissä on mustia pilkkuja. Yleisilme on värikäs.

–Tämä minkä minä löysin oli hyvin tummaksi paahtunut ja muotokieleltään täydellisyyttä hipova yksilö. Väri määräytyy siinä vaiheessa kun toukka koteloituu. Kotelossa on pitänyt kaiken natsata, että sieltä on tämmöinen yksilö kuoriutunut.

Kysymyksessä ei siis ole geneettinen muutos eikä mutaatio vaan yksilön merkittävä poikkeama eli aberraatio.

Putikossa asuvan Rädyn mukaan havainnon harvinaisuutta lisää se, että kyse oli ensimmäisen kauden perhosesta, kun loppukesästä kuoriutuvat toisen kauden perhoset ovat yleensä tummempia.

Tavallisesti perhosen siivet ovat oranssit ja niissä on mustia pilkkuja. 

Savonlinnalle kaivattua positiivista huomiota

Perhosharrastajia löytö on hämmästyttänyt, ja puhelin on soinut vähän väliä.

–Nyt tulee Savonlinnalle positiivista julkisuutta. Hyvään saumaan tuleekin, Räty toteaa. Itä-Suomen karttaperhoskanta saattaa houkutella seudulle alan harrastajia.

Pitkän linjan harrastajassa löytö aiheutti ison tunnekuohun.

–Tämän jälkeen itselläni on varmaan valju olo jonkin aikaa, kun tekee noita normaalimpia havaintoja.

Aktiiviharrastaja Tuomo A. Komulainen Suomen perhostutkijain seurasta pitää havaintoa hienona ja harvinaisena.

–En ole aiemmin nähnyt enkä kuullutkaan tällaisesta. Olisin kuitenkin varovainen sanomaan täysin ainutlaatuiseksi, Komulainen sanoo.

Suomen hyönteislajisto myllerryksessä

Komulainen vahvistaa, että Jari Rädyn kuvassa on aberraatio, jolla tarkoitetaan ulkonäöltään poikkeavaa yksilöä.

–Perhosen koko, siipien muoto ja takaruumiin jaokkeita myötäilevät viirut eivät kuitenkaan jätä lajimääritystä epäselväksi.

Aberratiivisuuden taustasyiksi on arveltu geenimutaatioita tai kehitysvaiheiden poikkeusoloja, kuten että kotelo on ollut hyvin kylmässä.

Perhostutkija kannustaa ottamaan kuvia mielenkiintoisen näköisistä perhosista ja hyönteisistä, tai jos mahdollista ottamaan koko yksilö talteen.

– Havainto voi oikeasti olla hyvä. Suomen hyönteislajisto on ilmastonmuutoksen myötä myllerryksessä. Havaintoon on liitettävä tiedot, mistä ja milloin havainto on tehty.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet