Kuluttaja voi säästää isoja summia yhdistelemällä lainoja — "Puhutaan jopa tuhansien eurojen säästöistä vuodessa"

Professori Timo Rothoviuksen mukaan lainojen yhdistäminen helpottaa omaa taloudenhallintaa. Yleisintä on yhdistää pieniä pikaluottoja.

Eveliina Salomaa

Kuluttaja voi säästää isoja summia yhdistelemällä lainoja — "Puhutaan jopa tuhansien eurojen säästöistä vuodessa"

Pankit ja muut rahoituslaitokset mainostavat nykyisin näkyvästi lainojen yhdistämismahdollisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat yhdistää eri luotonantajilta ottamansa lainat ja keskittää ne yhteen paikkaan.

Kuinka kannattavaa tällainen lainojen yhdistäminen todellisuudessa on?

Kyllä siitä on paljonkin hyötyä, jos lainat yhdistää perinteisessä pankissa, sanoo Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius.

— Lainoja yhdistelemällä kuluttaja voi säästää helposti kymmenenkin prosenttia lainanmaksukuluissa. Puhutaan jopa tuhansien eurojen säästöistä vuodessa, Rothovius kertoo.

Syynä säästömahdollisuuteen on se, että perinteisistä pankeista saa nyt lainaa melkein nollakorolla.

Samaan aikaan muilla luotonantajilla korkotaso on huomattavasti korkeampi. Kulutusluottojen todelliset vuosikorot ovat voineet olla 50 prosenttia alle 2 000 euroa pienemmissä pikavippilainoissa ja peräti satoja prosentteja 2 000 euroa isommissa lainoissa. Syyskuun alussa tuli voimaan uusi kulutusluottojen korkokatto, mutta korot voivat yhä olla 20 prosenttia.

Muiden luotonantajien tarjouksissa yhdistelmälainojen korkotaso ja muut lainakulut ovatkin yleensä selvästi suuremmat kuin perinteisten pankkien.

Pienet lainat yleistyneet huomattavasti

Rothoviuksen mukaan lainoja on voinut aina yhdistellä pankeissa. Monet ovat liittäneet yhteen asunto- ja remontti- tai auto- ja muita lainoja taloudellisista ja käytännöllisistä syistä.

— Lainojen yhdistäminen helpottaa myös omaa taloudenhallintaa: kun maksaa vain yhtä lainanlyhennystä, on helpompi seurata omia menoja, Rothovius huomauttaa.

Viime vuosina pankit ja muut rahoituslaitokset ovat alkaneet markkinoida lainojen yhdistämistä aiempaa näkyvämmin. Taustalla on se, että pienet, muutaman sadan ja tuhannen euron arvoiset lainat ovat yleistyneet roimasti kymmenen viime vuoden aikana.

— Tyypillinen esimerkki tällaisesta on alle 1 000 euron osamaksu televisiosta. Pienenä voidaan pitää alle 10 000 euron lainaa, Rothovius arvioi.

Lainojen yhdistäminen hyödyttää myös pankkeja

Kilpailu rahoitusalalla on kiristynyt, kun kentälle on ilmestynyt lukuisia uusia luotonantajia. Rothovius ennakoi, että niiden määrä kasvanee edelleen lähivuosina.

— Joka paikassa tyrkytetään pikavippejä ja osamaksumahdollisuuksia. Kuluttajan on todella helppo saada vakuudetonta lainaa.

Perinteisten pankkien lainaraha taas ei mene kaupaksi toivotulla tavalla kilpailun takia.

— Lainojen yhdistäminen hyödyttää myös pankkeja, kun asiakkaat siirtävät niille muita luotonantajilta ottamansa lainat. Pankit tarvitsevat kipeästi uutta liiketoimintaa, Rothovius summaa.

Yleensä yhdistetään pienet pikalainat

Nykyisin lainojen yhdistäminen tarkoittaa tyypillisesti sitä, että pikalainoja yhdistetään muutaman tuhannen euron edestä. Toki sekin on tavallista, että erilaisia isoja lainoja yhdistetään.

Rothovius kertoo, että lainojen yhdistämisen hinta on hyvin tapauskohtaista. Hän arvioi kuitenkin, että se maksaa vähintään joitakin satoja euroja.

— Jos yhdistelmälainan ottava on niin sanotusti hyvä asiakas, jolla on rahastosijoituksia ja tili pankissa, hän tietysti saa paremman tarjouksen kuin henkilö, jolla ei tällaisia ole, Rothovius toteaa.

Vaikka lainoja voi yhdistellä melko vapaasti, tämä ei ole täysin rajoittamatonta: ihan kaikkia kulutuslainoja ei voida kytkeä muihin.

— Tällaisia ovat esimerkiksi kauppojen osamaksulainat. Aina niitä ei voi etukäteen maksaa pois, Rothovius tähdentää.

Takuusäätiön kaltaisia toimijoita voi tulla lisää

Perinteiset pankit ja muut rahoituslaitokset tarjoavat lähivuosinakin lainojen yhdistämismahdollisuutta. Markkinoille ilmaantunee kuitenkin Takuusäätiön toimintatapaa vaalivia kaupallisia toimijoita, jotka antavat takaamiensa yhdistelmälainojen lisäksi tukea taloudenhallintaan.

Näin ennakoi velkajärjestelyä ja -neuvontaa tarjoavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzar.

— Tällaiset rahoituslaitokset järjestelevät asiakkaiden lainat yhdeksi kokonaisuudeksi ja vaativat, että he ottavat vastaan tukea. Yritykset selvittävät, mikä on asiakkaan taloustilanne, mistä hänen ylivelkaantumisensa johtuu ja mitä palveluja hän tarvitsee velkakierteen selättämiseksi.

— Nykyisten lainoja yhdistävien rahoituslaitosten ongelmana on, etteivät ne katkaise ihmisen velkakierrettä eivätkä anna hänelle tukea.

Velkajärjestelyasiakkailla on taakkana noin 20 lainaa

Takuusäätiö on sosiaalinen järjestö, joka on kunnostautunut edelläkävijänä lainojen yhdistämisessä.

Pantzarin mukaan erilaiset rahoituslaitokset ovat haalineet viime vuosina asiakkaita omaksumalla mallin, jota säätiö on käyttänyt jo vuodesta 1990.

— Toimintatavoissa on vain se ero, että toisin kuin kaupalliset toimijat, Takuusäätiö auttaa asiakasta päihittämään talouskurimuksen.

Takuusäätiön velkajärjestelyasiakkaalla on taakkanaan keskimäärin 20 lainaa, jotka pitää yhdistää.

— Velkaantuneen on paljon helpompi hallinnoida yhdistelmälainansa kuluja ja korkoja kuin lukuisia yksittäisiä lainoja, Pantzar linjaa.

"Markkinoilta on saanut aiempaa helpommin isoja rahasummia"

Säätiössä on huomattu huolestuttava kehitys: sen velkaneuvontaan yhteyttä ottaneiden velkamäärät ovat paisuneet. Vuosina 2013—2016 yhteydenottajalla oli velkaa keskimäärin 22 500 euroa, mutta 2018 summa oli jo lähes 35 000 euroa.

— Tämä tarkoittaa sitä, että ihmisten suurten lainojen määrä on kasvanut selvästi. Markkinoilta on saanut aiempaa helpommin isoja rahasummia, Pantzar selittää.

— Kun valtio alkoi suitsia pikavippien korkoja korkokatolla, rahoituslaitokset rupesivat tarjoamaan kuluttajille aiempaa suurempia vakuudettomia kulutusluottoja aiempaa hövelimmin.

Viime vuosina Takuusäätiö on yhdistellyt noin tuhannen ihmisen velkoja vuosittain. Tilanne on nyt pahenemassa, kun lainaehdot ovat tiukentuneet eikä vanhaa velkaa saada aina kuitattua uudella lainalla.

— Tänä vuonna asiakkaita voi kertyä 1 800, Pantzar arvioi.

Muutoksesta kertoo sekin, että säätiön velkaneuvontaan on tullut tänä vuonna jo noin 22 000 yhteydenottoa, kun 2018 samaan aikaan luku oli noin 9 000.

Lainaläjä voi aiheuttaa maksuongelman

Takuusäätiö antaa takaamansa yhdistelmälainan tyypillisesti asiakkaalle, joka on ensin ottanut pankkien lainoja ja luottokorttilainoja sekä rahoittanut arjen hankintojaan osamaksuilla.

Sitten on tullut vastaan maksuongelma. Sen takia on otettu uusi laina, jolla vanha velka on kuitattu. Kierre on nyt valmis.

— Pian huomataan, ettei sähkölaskuun ole varaa. Kun pankilta ei enää saa kulutusluottoja, otetaan vakuudeton pikalaina. Näitähän saa jopa 70 000 euron arvosta, kertoo Juha Pantzar.

Lopulta lainoja alkaa olla melkoinen läjä.

— Laskuja tulee kaiken aikaa, ja uusia pikalainoja otetaan niiden maksamiseksi. Ennen pitkää henkilö ei enää saa maksettua velkojaan uudella lainalla.

Silloin velkaantunut soittaa Takuusäätiöön. Se voi ottaa velkajärjestelyynsä vain ihmisiä, joilla on vakuudetonta velkaa enintään 34 000 euroa. Muut ohjataan oikeusaputoimiston velkaneuvontaan.

— Nykyään jo puolella yhteydenottajista on velkaa yli 34 000 euroa. Pahimmillaan soittajalla on ollut velkaa kolminumeroinen luku.

28 prosenttia säätiön velkajärjestelyasiakkaista on ylivelkaantunut taloudellisen hallitsemattomuuden takia.

15 prosentilla talouskurimus selittyy parisuhde-erolla, kymmenellä prosentilla sairastumisella, yhdeksällä prosentilla työttömyydellä, yhdeksällä prosentilla riippuvuudella, viidellä prosentilla pienituloisuudella ja viidellä prosentilla yritystoiminnalla. Kahdeksan prosenttia on velkajärjestelyssä jonkun toisen puolesta.

Joka toisella on lainaa

Asuntovelallisten osuus on viime vuosina pienentynyt viisi prosenttiyksikköä 29 prosenttiin kevään 2010 tasolle.

Miltei joka neljännellä suomalaisella on jokin kulutusluotto. Valtaosalla on yksi sellainen.

Niiden osuus, joilla on kaksi tai useampia kulutusluottoja, on vähentynyt.

Yleisin kulutusluottomuoto on pankista otettu kulutusluotto, jota on 18 prosentilla.

Pankin myöntämien suurten, yli 60 000 euron kulutusluottojen osuus on kasvanut edelleen.

Sijoituslainaa on kahdella prosentilla. Opintolainaa on 30 prosentilla opiskelijoista.

Viimeisimmän vuoden aikana pikaluottoa ottaneiden osuus on 1,5 prosenttia.

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli viime vuonna asuntovelkaa keskimäärin 100 030 euroa.

Asuntovelat olivat isoimmat pääkaupunkiseudulla, keskimäärin 142 130 euroa.

Hieman yli puolella kaikista eli 1,4 miljoonalla asuntokunnalla oli velkaa viime vuonna.

Velkaa niillä oli kaikkiaan 123 miljardia euroa, mikä oli reaalisesti lähes prosentin enemmän kuin edellisvuonna.

Asuntokuntien veloista oli asuntovelkaa 87,8 miljardia, elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velkaa 8,2 miljardia ja muuta velkaa 27 miljardia euroa.

Eniten, 9,7 prosenttia, edellisvuodesta kasvoivat elinkeinotoiminnan ja tulolähteen velat, joita ovat vaikkapa osakkeiden tai sijoitusasuntojen hankintaan otetut velat.

Asunto- ja muita velkoja asuntokunnilla oli reaalisesti likimain yhtä paljon kuin edellisvuonnakin.

Lähteet: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksaminen 2019 - tutkimusraportti, Finanssiala ry; Velkaantumistilasto 2018, Tilastokeskus