Kevät on urheilun kiima-aikaa – "Mikään ei ole hienompaa kuin pelata pudotuspelejä mylvivän kotiyleisön edessä"

Savonlinnan East Volleyn yleispelaaja Teemu Silventoinen avaa urheilijan tuntemuksia pudotuspelien kynnyksellä.

Timo Seppäläinen

East Volleyn Teemu Silventoinen osaa ottaa ilon irti onnistumisista.
East Volleyn Teemu Silventoinen osaa ottaa ilon irti onnistumisista.

Pudotuspelit. Kuusi otteluvoittoa ja kultamitalit kaulaan, muutama voitto vielä niiden lisäksi niin ollaan liigassa.

Tai kaksi tappiota ja Ruotsin-risteily kutsuu ennen kuin viimeinenkin lumihiutale on sulanut Savonlinnan liikuntahallin pihasta.

Siinä lyhykäisyydessään pudotuspelien kauneus ja karuus, urheilukevät sisältää tunteita laidasta laitaan.

Marraskuinen yö, tappio niskassa ja 400 kilometriä kotiin. Niinä hetkinä saattaa miettiä ja kysyä itseltään, minkä takia tätä tekee? Urheilun hohto on aika kaukana tuosta tilanteesta. Mutta pian on joulu, joulun jälkeen uusi vuosi ja kevät sekä kevätaurinko.

Muistan tarkalleen viime kevään pudotuspeleistä tilanteen, jossa totean itselleni – onhan tämä nyt helvetin nättiä. Kylmät väreet kesken ottelun, pitkä palloralli on päättynyt joukkueemme hyväksi ja tuntuu kuin huutavaa yleisöä olisi vähintään kaksi kertaa enemmän kuin sitä todellisuudessa on.

Mikään ei ole hienompaa kuin pelata pudotuspelejä keväällä mylvivän kotiyleisön edessä. Ei edes vierasottelussa aiheutettu täydellinen hiljaisuus, vaikka sekin on omalla tavallaan niin nautinnollista.

Timo Seppäläinen

East Volleyn kapteeni Jonne Väisänen (vas.) ja libero Jere Aalto.
East Volleyn kapteeni Jonne Väisänen (vas.) ja libero Jere Aalto.

Pelaan lentopalloa pitkälti juuri noiden tunteiden takia. Urheilu on parasta, kun ottelussa on panosta, hallissa väkeä ja melua sekä kentällä taistelua. Tuhkimotarinat, joissa altavastaaja nujertaa ennakkosuosikin ja raivaa tiensä mitalipeleihin, sytyttää allekirjoittaneessa urheilukiimaa.

Toisaalta, tappion jälkeen tunteet ovat aikalailla kaukana nautinnosta. Pettymys, suru, jopa jonkin asteinen viha kumpuaa pintaan.

Pudotuspeleissä ottelusarjan jälkeen löytyy aina voittaja ja häviäjä, harvemmin jää epäselväksi kumpi oli parempi. Urheilussa tulostaulu on melko rehellinen mittari.

Muutama vuosi sitten elävä lentopallolegenda Jukka Lehtonen tuumasi hävityn ottelun jälkeen: ”Nyt ketuttaa aika paljon, mutta jos ei ketuttaisi, olisi väärässä paikassa.”

Sen voin paljastaa, että lainaus on hieman siistitympi versio alkuperäisestä virkkeestä. Urheilun kuuluukin herättää tunteita, aina ei hymyilytä yhtä paljon kuin toisena päivänä, mutta sitä se on.

Soila Puurtinen

East Volleyn joukkue on valmis lauantaina alkaviin lentopallon 1-sarjan pudotuspeleihin.
East Volleyn joukkue on valmis lauantaina alkaviin lentopallon 1-sarjan pudotuspeleihin.

Kevätaurinko alkaa jo hieman lämmittää ja urheilijat elävät niin sanotusti parasta aikaansa. On taas aika lähteä metsästämään kruunua kaudelle sekä tunteiden huippua.

East Volley lähtee kirjoittamaan omaa tuhkimotarinaa pitkästä aikaa 1-sarjan pudotuspeleihin. Sarjanousija ja altavastaajan rooli, sarjan parhaan kotiyleisön tuki, joukkue täynnä tervepäisiä nuoria kloppeja.

Melko hyvä aloitus tarinalle.

Kirjoittaja on Itä-Savon avustaja sekä East Volleyn pelaaja.