Tanhuvaaran Urheiluopiston ensimmäinen jalkapallon yläkoululeiritys starttasi onnistuneesti – "Todella hyvä fiilis jäi kaikinpuolin ja tyytyväisiä olivat niin valmentajat kuin pelaajatkin"

Olosuhteet saivat kiitosta, vaikka Tanhuvaaran upouuteen jalkapallohalliin ei vielä päästykään. Halli on periaatteessa valmis, mutta kaupunki ja rakentaja käyvät neuvotteluja luovutuksen yksityiskohdista.

Soila Puurtinen

Minna Kauppinen näyttää mallisuorituksen ja apuvalmentaja Niko Pienmunne varmistaa viestin perillemenon juniorimaalivahdeille suullisesti.
Minna Kauppinen näyttää mallisuorituksen ja apuvalmentaja Niko Pienmunne varmistaa viestin perillemenon juniorimaalivahdeille suullisesti.

Tanhuvaaran Urheiluopistolla tällä viikolla järjestetylle jalkapallon yläkoululeirille osallistuneet nuoret pelaajat saivat oppia Suomen huipulta.

Varsinkin kolmen maalivahdin oli syytä kuunnella herkällä korvalla ja katsoa tarkalla silmällä, minkälaisia vinkkejä valmentaja Minna Kauppiselta tuli.

Pelaajauransa Kauppinen teki Meriluotona ja tilille kertyi muun muassa 64 A-maaottelua. Maajoukkueeseen hän nousi ensi kerran vuonna 2006 ja edusti Suomea vuoden 2009 ja 2103 EM-kilpailuissa.

Seurajoukkueista hänet muistetaan parhaiten HJK:n pelaajana, mutta kokemusta on myös Ruotsin sarjoista.

– Oli ilo työskennellä pelaajakehityksen alkuvaiheessa olevien, motivoituneiden nuorten kanssa. Pääsin kertomaan heille omasta urastani ja jakamaan kokemuksia, jotka saattavat olla heille hyödyksi jatkoa ajatellen, nykyisin HJK:n B-tyttöjen maalivahtivalmentajana työskentelevä Kauppinen sanoi leiriviikon jälkeen.

Soila Puurtinen

Aina ei harjoiteltu pallon kanssa.
Aina ei harjoiteltu pallon kanssa.

Tanhuvaaran ensimmäinen leiri sai muutenkin Kauppisen hymyilemään.

– Todella hyvä fiilis jäi kaikinpuolin. Tyytyväisiä olivat niin valmentajat kuin pelaajatkin. Kaikki leirille asetetut tavoitteet täyttyivät.

Koko leirin ajan mukana olleen Kauppisen lisäksi harjoituksia kahden päivän aikana veti Palloliiton Läntisen alueen aluevalmentaja ja tyttöjen U16-maajoukkueen valmentaja Markus Paananen, jonka toimenkuvaan kuuluu myös yläkoulutoiminnan kehittäminen.

– Pelaajapolkua on uudistettu ja on tärkeää, että samoja sisältöjä tehdään joka puolella Suomea, Paananen sanoi.

Soila Puurtinen

Markus Paananen
Markus Paananen

Yksi leirin tärkeimmistä tavoitteista oli saada uusi ryhmä hitsattua yhteen mahdollisimman nopeasti.

– Ryhmäytyminen on tärkeää, kun edessä on vielä kolme leiriä. On iso juttu, että jatkossa uskalletaan tehdä vielä kovemmin hommia kentällä, kun kaverit ovat tulleet tutuiksi.

Pelillisistä asioista isoja teemoja läpi leirityksen ovat totuttautuminen korkean intensiteetin harjoitteluun sekä havainnointi- ja päätöksentekokyvyn kehittäminen.

– Näitä ominaisuuksia tarvitaan, jos jonain päivänä haluaa pelata mahdollisimman korkealla tasolla. Pyritään sytyttämään pelaajille paloa, Kauppinen sanoi.

Kun neljässä päivässä on seitsemän lajiharjoitusta, niin paljon asiaa tulee nopeasti.

– Suunta oli oikea. Pelaajat sisäistivät asioita ja oppivat. Asenne oli kaikilla kohdallaan, joten he olivat löytäneet oikeaan paikkaan, Kauppinen kehui.

Ryhmän tasaisuus sai myös kiitosta. Isoja tasoeroja ei pelaajien välillä ollut. 21 pelaajasta poikia oli ainoastaan kaksi.

– Olen tosi iloinen, että pojat olivat mukana hyvällä asenteella. Alkuun oli vähän jännitystä molemmin puolin, mutta kun vauhtiin päästiin, niin homma toimi. Itsekin tuli junnuna paljon poikien kanssa pelattua, Kauppinen naurahtaa.

Soila Puurtinen

6717257.jpg

Kentän laidalla harjoituksia seuranneiden silmään pisti leiriläisten tekninen taitavuus. Havainnon allekirjoitti Kauppinenkin.

– Pelaajien taitotaso on mennyt eteenpäin esimerkiksi omista juniorivuosistani.

Leirityksissä pelaajia pyritään valmentamaan yläkoulun jälkeiseen aikaan, jotta heillä olisi valmiudet hakeutua urheilulukioihin tai akatemiatoimintaan.

– Näin heillä on tiedossa vaatimustaso, joka huipulle pääsemiseksi tarvitaan.

Paanasen mukaan on tärkeää, että paikallinen seura on vahvasti mukana yläkoululeirityksessä ja Juniori-STPS oli tässä onnistunut.

Savonlinnan lisäksi leiriläisiä tuli Mikkelistä, Joensuusta, Iisalmesta ja Siilinjärveltä.

– Isoja asioita olivat pelaajien viihtyminen, halukkuus treenata, asioiden oppiminen ja futiksesta innostuminen. Uskotaan siihen, että tämä on mun juttu, Paananen veti yhteen neljän päivän saldon.

Soila Puurtinen

6717283.jpg

Olosuhteet saivat kiitosta, vaikka Tanhuvaaran upouuteen jalkapallohalliin ei vielä päästykään.

Halli on periaatteessa valmis, mutta kaupunki ja rakentaja käyvät vielä neuvotteluja luovutuksen yksityiskohdista.

Nyt leiriläiset reissasivat opistolta Talvisalon Kesämaa-areenalle lajiharjoituksiin. Kauppisen mukaan se ei muodostunut ongelmaksi.

– Säät onneksi suosivat ulkona treenaamista. Opiston tarjoamat olosuhteet kestävät vertailun, vaikka Eerikkilään, josta minulla on paljon kokemusta. Eiköhän hallikin ole valmis kun joulukuussa kokoonnumme seuraavan kerran, Kauppinen sanoi.

Yläkoululeiritys

Neljä leiriä lukuvuoden aikana

Osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa

Tanhuvaaran Urheiluopisto toteuttaa jalkapallon lajiryhmälle neljä leiriä lukuvuoden 2020–2021 aikana.

Yläkoululeiritys sisältää kokonaisvaltaisen ohjelman urheilijaksi kasvamisen polulla.

Painopisteenä ovat elämänhallintataidot, muun muassa ravinto, lepo, uni, koulu, psyykkinen valmennus ja ajan hallinta.

Yläkoululeiri on tarkoitettu 7.–9.-luokan opiskelijoille, tavoitteellisille urheilijana ja jalkapalloilijana kehittymistä haluaville nuorille.

Leiritys toteutetaan yhteistyössä Suomen Palloliiton kanssa.

Leireillä harjoitellaan kolme kertaa päivässä laji- tai ominaisuusvalmentajan johdolla.

Painopisteenä taito- ja fyysinen harjoittelu sekä lajiharjoittelu.

Monipuolinen nopeuden-, nopeusvoiman ja ketteryyden testaus ja seuranta.

Leiripäivinä opiskelu ja tehtävät hoidetaan ohjatusti Urheiluopistolla ammattiopettajan johdolla.